Puutaheinää
Pikkuhiljaa elämän ilo alkaa tarttumaan takin liepeeseen ja jaksan innostua muustakin kuin nukkumisesta. Tänään laitoin manteleita likoamaan mantelimaitoa varten. Samalla valmistuu kauramaitokin. Lisäksi sain vihdoin laitettua toisen erän ituja tulemaan. Idätys on minulle talven juttuja, kun kesällä muutakin tuoretta herkkua on saatavilla ja alkusyksystä banaanikärpäset vaivaavat ja ei tee mieli idättää. Ihanaa taas puuhastella ja ehkä taas pystyä syömään terveellisemmin ja löytyisi voimia vastustaa herkkusia.
Tämän postauksen aihe ei kuitenkaan ole minun herkkumorkkis. Eikä se ole minun noitakaappi, jossa likoavat siemenet, pähkinät ja kaurahiutaleet. Vaan kaikki energia keskittyy minun villatakkiini, joka vihdoin valmistui. Lankana Tico Tico, jonka olen saanut lahjoituksena. Lankaa kului noin 3 kerää ja harmaata Nallea reunuksiin ja hihansuihin.
Napit ovat nappipurkista, jossa vaatteista pelastettuja nappeja, joku vanha nappipussi kirppikseltä ja saatuja nappeja. Nappeja ei tieten…
Tämän postauksen aihe ei kuitenkaan ole minun herkkumorkkis. Eikä se ole minun noitakaappi, jossa likoavat siemenet, pähkinät ja kaurahiutaleet. Vaan kaikki energia keskittyy minun villatakkiini, joka vihdoin valmistui. Lankana Tico Tico, jonka olen saanut lahjoituksena. Lankaa kului noin 3 kerää ja harmaata Nallea reunuksiin ja hihansuihin.
Napit ovat nappipurkista, jossa vaatteista pelastettuja nappeja, joku vanha nappipussi kirppikseltä ja saatuja nappeja. Nappeja ei tieten…
