Tammikuun yhteenveto
Hyötyliikunta
Tässä kuussa työmatkat olivat yhtä pitkiä, kuin aina ennenkin, mutta niihin käytetty aika oli huomattavasti pidempi. Syynä olivat lumimyrskyt, rankat lumisateet ja auraamattomat polut. Yhtenä päivänä hiihdinkin töihin ja takaisin umpihangessa pitkin Vantaata ja Espoota.
Kävelyä 162km, pyöräilyä 123km ja hiihtämistä 16km. Yht. 301km
Tammikuun valmiita. |
Luetut/kuuntelemani kirjat
Esko Valtaoja: Kohti ikuisuutta
Esko Valtaoja ja Juha Pihkala: Elämän merkityksen jäljillä
Paula Havaste: Tuule vihat
Paula Havaste: Maan vihat
Paula Havaste: veden vihat
Matt Haig: Keskiyön kirjasto
Ihanan kaunis ja armoton tammikuu olikin työmatkaliikkujille. Pakkasta, myrskyjä, lunta ja sellaista kauneutta, että sydämeen sattui. |
Ostamattomuus
Siihen en tammikuussa juurikaan ehtinyt ajatuksia suunnata. Eikä minulla näin korona aikana ole ollut muuta elämää kuin koti ja työt, joten houkutuksiakaan ei ole syntynyt. Kaupatkin ovat ruokakauppoja ja sielläkin mahdollisimman vähän aikaa käytetty. Kun elämä joskus normaalisoituu, niin onkohan minulla enää sosiaalisia taitoja jäljellä? Välillä tuntuu, että elinpiiri on kaventunut niin pieneksi.
Tähän on tultu. Eihän näitä kukaan vaatteiden läpi näe, mutta silti aikuinen egoni on saanut kolauksen ja pelkää paljastumista. Ja syystä. |
Muuta
Ompelukset ovat vähissä. Yhden hupparin ompelin ja kahdet karmo alushousut. Kankaana alushousuissa puuvillatrikoo, joka jäi jäljelle naapurin lapselle tekemistäni housuista. Toisissa mallina on korkea vyötäröiset ja ne ovat päällä mukavat, mutta ulkoisesti karmivat ja toiset hipsteri-maliset ja ehkä hieman liian lantiomalliset. Haisulikuosi ja lammaskuosi, niin aikuista. Mutta näillä mennään, kunnes muuta saan tehtyä.
Virkkauksessa sain ikuisuus jämälankapeiton valmiiksi ja se onkin lämmittänyt mukavasti näillä pakkasilla. Muuten olen aloittanut paljon kaikkea (kaikki kesken), purkanut ja aloittanut taas uusia. Ihan päätöntä toimintaa.
Ensi kuun tavoitteena on ommella housut ja saada kaksi neulomusta valmiiksi ennen yhdenkään uuden aloittamista. Vaikea paikka, mutta pakko alkaa suitsimaan keskeneräisten projektien määrää. Luen, hyödynnän työmatkat liikkumiseen, toimin kotitalouskoneena ja käyn töissä. Eli toisinto tästä kuusta ja kuluneen Korona-vuoden kuukausista. Oi, sosiaalinen elämä, vielä me tapaamme.
-Heidi
Olet Sinä aikamoinen! Jos olen ymmärtänyt oikein, työskentelet lasten kanssa. Ajattele, mitä respectiä saisit, jos vähän vilauttaisit😀. Kuinka pitkä työmatka Sulla on? Ethän Sä noilla kilometrimäärillä oikein mitään muuta ehdikään tehdä kuin luettelemasi.
VastaaPoistaTsemppiä helmikuuhun! Muistathan olla itsellesi myös kiltti ja arvostava😍
Muistan olla kiltti ja arvostava :D Työmatkaa on 8km suuntaansa. Tänään palkitsinkin itseni superseitan-pizzalla ja bussimatkalla.
PoistaMä kyllä ihailen sun tammikuun aikaansaannoksia, ihan kaikkia niitä. Oot ihan sissi työmatkailija ja teet tosi hienoja käsitöitä. Toi huppari on todella kivan näköinen, kirjava peitto on aivan iiiiiihana ja erityisesti pisteet noista alushousuista, mun mielestä ne on hauskat!! =)
VastaaPoistaÄitikin sanoi, että hauskat on. Oli nauranut makeasti. Vielä hauskemmat ne ovat päällä, kun lammasalushousut yltävät miltein kainaloihin ja haisulit ovat kuin miesten bokserit, mutta hyvin hyvin tiukat :D
PoistaIhailen sinnikkyyttäsi, ja taitavuuttasi! Ja jos minä osaisin ommella itselleni noin hienot Haisuli-alushousut, niin vilauttaisin niitä alvariinsa! Tai oikeestaan kulkisin joka paikassa alushousuisillani :)
VastaaPoistaUskon, että sinunkin läheiset laittaisivat sinut kuriin, jos miltein kainaloihin asti yltyvillä lammas-alushousuilla tepastelisit kaikki päivät. Yrittävät minutkin saada aisoihin, mutta ylpeästi tepastelen ja käytän. Onneksi eivät näy vaatteiden läpi :D
PoistaTuo huppari on mun lempivaatteen ilmentymä, aivan järjettömän hieno!
VastaaPoistaKiitos. Siitä on tullut minunkin lempivaate.
Poista