Tammikuun yhteenveto

 Hyötyliikunta

Tässä kuussa työmatkat olivat yhtä pitkiä, kuin aina ennenkin, mutta niihin käytetty aika oli huomattavasti pidempi. Syynä olivat lumimyrskyt, rankat lumisateet ja auraamattomat polut. Yhtenä päivänä hiihdinkin töihin ja takaisin umpihangessa pitkin Vantaata ja Espoota. 

Kävelyä 162km, pyöräilyä 123km ja hiihtämistä 16km. Yht. 301km

Tammikuun valmiita. 

Luetut/kuuntelemani kirjat

Esko Valtaoja: Kohti ikuisuutta

Esko Valtaoja ja Juha Pihkala: Elämän merkityksen jäljillä

Paula Havaste: Tuule vihat

Paula Havaste: Maan vihat

Paula Havaste: veden vihat

Matt Haig: Keskiyön kirjasto

Ihanan kaunis ja armoton tammikuu olikin työmatkaliikkujille. Pakkasta, myrskyjä, lunta ja sellaista kauneutta, että sydämeen sattui.

Ostamattomuus

Siihen en tammikuussa juurikaan ehtinyt  ajatuksia suunnata. Eikä minulla näin korona aikana ole ollut muuta elämää kuin koti ja työt, joten houkutuksiakaan ei ole syntynyt. Kaupatkin ovat ruokakauppoja ja sielläkin mahdollisimman vähän aikaa käytetty. Kun elämä joskus normaalisoituu, niin onkohan minulla enää sosiaalisia taitoja jäljellä? Välillä tuntuu, että elinpiiri on kaventunut niin pieneksi.

Tähän on tultu.  Eihän näitä kukaan vaatteiden läpi näe, mutta silti aikuinen egoni on saanut kolauksen ja pelkää paljastumista. Ja syystä.

Muuta

Ompelukset ovat vähissä. Yhden hupparin ompelin ja kahdet karmo alushousut. Kankaana alushousuissa puuvillatrikoo, joka jäi jäljelle naapurin lapselle tekemistäni housuista. Toisissa mallina on korkea vyötäröiset ja ne ovat päällä mukavat, mutta ulkoisesti karmivat ja toiset hipsteri-maliset ja ehkä hieman liian lantiomalliset. Haisulikuosi ja lammaskuosi, niin aikuista. Mutta näillä mennään, kunnes muuta saan tehtyä.

Virkkauksessa sain ikuisuus jämälankapeiton valmiiksi ja se onkin lämmittänyt mukavasti näillä pakkasilla. Muuten olen aloittanut paljon kaikkea (kaikki kesken), purkanut ja aloittanut taas uusia. Ihan päätöntä toimintaa.

Ensi kuun tavoitteena on ommella housut ja saada kaksi neulomusta valmiiksi ennen yhdenkään uuden aloittamista. Vaikea paikka, mutta pakko alkaa suitsimaan  keskeneräisten projektien määrää. Luen, hyödynnän työmatkat liikkumiseen, toimin kotitalouskoneena ja käyn töissä. Eli toisinto tästä kuusta ja kuluneen Korona-vuoden kuukausista. Oi, sosiaalinen elämä, vielä me tapaamme.

-Heidi