Lokakuun yhteenveto

Se olisi lokakuun tarkastelun aika. Eikä oikein innosta yhtään. Hahaa... Tilinteon hetkellä tekisi mieli häipyä paikalta ja suunnata kohti seuraavia seikkailuja. Ei mikään huippukuukausi, mutta tällaista keskinkertaista räpiköimistähän tämä elämä suurimmaksi osaksi on. Ja pakko kehaista, että lokakuussa olin oikein tehokas makean syönnissä, päiväunissa ja kotitöiden välttelyssä. Tärkeitä taitoja olen harjoitellut.

Tyttärelle neuloin slipoverin ja itselle piti ommella uusi pussukka kännykälle ja avaimille. Slipoveri onnistui hyvin, mutta pussukka oli väsyneiden silmien ja hölmöilyn yhteistyö.

Ostamattomuus: Lokakuun neljännen päivän tienoilla on ekologisemman elämäntapani uudenvuodenjuhla. Usein vietän sitä ostamalla itselleni jotain tarpeellista. Usein kyseessä on kengät, jokin ulkoiluvaate ja ompelutarvkkeita. Kuten tänäkin vuonna. Ostin uudet lenkkarit, sadetakin töihin, saumurilankaa ja nuppineuloja. Vaikka ostokset pyörivät tuon päätöspäivän ympärillä viikon parin säteellä, niin niputan ne yhdeksi ostokseksi.  Vuoden päätösostokset.  Ensimmäisinä vuosina odotin ostoksille menoa kuin kuuta nousevaa ja suunnittelin ostoslistoja ja mietin, mitä tarvitsen. Nykyään ostopäivä vaan ilmestyy ja aika selväksi tulee ostotarpeet vuoden aikana. 

Jotenkin tykkään tuosta 70-luvun linnusta, vaikkei nyt toteutus ollutkaan kovin siisti. Vetoketju kierrätyskeskuksen ilmaisostastolta, kangas saatua tilkkua ja linnun kangas koristetyynyliinan päällisestä.

Hyötykilometrit: Lokakuusta alkoi uusi seurantavuosi. Mittari on nollattu lokakuun alussa ja uudet kilometrit odottavat ottajaansa. Lokakuussa työ-, kauppa- ja jumppamatkoja kertyi pyörällä 305.7km  ja juosten 42km

Yhteensä: 347,7km

Villiintynyt huonesaarni sai vihdoin isomman ruukun, kun jaksoin ommella proteiiniämpäriin koristeelisemman ulkokuoren, 

Biojäte ja ruokahävikki: En enää seuraa sitä. Koko systeemi on muuttunut miehen otettua asian hoitaakseen, että olen vetäytynyt. Tuskinpa määrät ovat radikaalisti muuttuneet tai vähentyneet. Odotan hetken ennen kuin alan ehdottelemaan, että biojätevastaava punnitsisi ja dokumentoisi puuhastelujaan. Ruokahävikki sen sijaan on varmast vähentynyt entisestään. Tavoitteena oli nyt viikonloppuna ja tulevana viikkona syödä kaappeja ja pakastinta tyhjäksi. Viime viikolla oli torstaina pakastinyllätysruoka, jolloin otimme yhden tai kahden annoksen ikuisuuspurkkeja päivälliseksi ja kokosimme nistä annokset.

Somettomuus: Korona-aikana huomaan lipsuvani iltapäivälehtien ääreen huomaamattani. Tarkistan uusia ohjeistuksia tai tartuntamääriä ja huomaan lukevani jännittävästä toukasta Annin vintillä, kuten joku kommentoija hauskasti asian ilmaisi. Onneksi huomaan asian ja teen korjausliikkeen. 

Tullut luettua paksuja kirjoja. Tämä useamman kirjan tiiliskivi oli kyllä sellainen hyppy entisajan ahkeruuteen, että ihan sydämestä otti. Sellainen mikä on meille äärimäistä extremeä, oli tuolloin normaalia arkea. Vai kuinka moni meistä lähtisi ulkosaarelle kahdestaan (ilman puhelinta) taivasalle nukkumaan ja rakentamaan kirveellä taloa, jonka pitäisi olla valmis ennen talvea. Eväiden jälkeen ruokana se mitä löytyy tai merestä saa? 

Muuta: Ompeleminen ja kaikki muukin puuhastelu on jäänyt hyvin vähälle. Päästyäni töiden jälkeen kotiin, on jo pimeää, olen litimärkä ja valmis kaivautumaan viltin alle. Ja syömään sokeripitoisia asioita. Siinä kai uusin harrastukseni: Peiton alla syöminen. Päivitän luetut kirjat -listoja osioon

Tavoiteet marraskuulle: On alkanut pimeä kausi, joten tavoite on ladata pyörävalot illalla. Onkohan minusta tavoittelemaan muuta? Marraskuussa aion selvitä ja kaikki muu on plussaa, josta voin kehua itseäni ja olla vilpittömästi ihmeissäni, että sain jotain aikaiseksi.

-Heidi

PS. Muistakaa heijastin. Välillä ihan säikähtää, että varjoissa käveleekin ihminen.

Uusin ekopod