Kaiken takana olen minä

Kolmas vuosi ekologisempaa elämää alkaa olla taputeltu. Aloitin projektin ajatuksena olla ostamatta lisää tavaraa ja kuluttaa jo omistamaani tavarat loppuun ennen korvaavan tuotteen hankkimista. Minulla on ollut siis kolme vuotta aikaa tarkkailla omia ajatuksiani kuluttamisesta, mainonnasta ja siitä, mitä tunteita ostaminen herättää. Olenkin sanonut monta kertaa ettei ostamattomuus ole oikeastaan muuta, kuin omien tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen tarkkailua ja hallintaa. Se on samalla melenkiintoista, helppoa ja hyvin vaikeaa. Olen tehnyt seuraavia havaintoja omasta suhteestani tavaraan ja tässä kaikkein suurin oivallukseni.

Kaiken toiminnan taustalla on jokin ajatus

 

Pelkkä vaate, ympäristö tai mainos itsessään ei aiheuta ostamisen tarvetta. Ne ovat vaate, kauppa tai mainos. Vasta kun liitämme näihin neutraaleihin asioihin ajatuksen, ne heräävät mielessämme henkiin. Paita on paita, joka ei kiinnosta meitä yhtään ennen kuin ajattelemme, että  ai kun kiva  paita.  Mainos on vain mainosfilmi, kunnes liitämme siihen ajatuksen ihanan sporttisista ihmisistä juoksemassa vuorilla höyhenen kevyesti. Ajatuksen jälkeen tulee tunne. Ai kun ihana paita -ajatus nostaa pintaan tunteen halusta. Ajatus mainoksen tapahtumista saa esiin tunteen riittämättömyydestä, innostuksesta tai halusta. Ja lopulta tämä tunne aiheuttaa toiminnan, joka saa meidät katsomaan kivan puseron hintalappua ja sovittamaan sitä. Mainoksen katsominen herättää ajatuksen, joka aiheuttaa innostuksen, joka saa meidät toimimaan ja selamaan nettikaupassa innostuneena uusia kenkiä tai kevyempää juoksutakkia. Sipsipussi itsessään on vain sipsipussi, vasta  ajatuksemme siitä kuinka hyviä ne ovat, aiheuttaa himon. Himo saa meidät nousemaan sohvalta ja ajamaan kauppaan ostamaan sipsejä juuri ennen nukkumaan menoa.

Kukka työpaikan kahvihuoneessa. Kuin pala aurinkoa sisällä.

Tätä kaavaa seuratessani olen huomannut miten vahvoja ajatuksia ja tunteita liitän ostamiseen ja tavaraan. Kaikki ne ajatukset, mielikuvat ja tunteet ovat oikeasti vain omassa päässäni ja itse tuottamiani. Tokihan taitava mainostaja osaa nostaa esille tunteita ja ajatuksia, joiden suurien tutkimusten mukaan on todistettu nostavan myyntilukuja, mutta silti koko ostosprosessi on aina oma kehittämä toiminta, joka täyttää jotain tunnetta, joka syntyy itse kehittämästäni ajatuksesta. Ilman tätä prosessia kaikki tavarat ovat vain neutraaleja esineitä, eivätkä herätä mitään tunteita. Tämä on mielestäni mielenkiintosta.

Muistan joskus silttäneeni kaupassa takkia ja ajatelleeni ihastuneena, kuinka takki edustaa minua, minun tyyliäni, arvojani ja ehkä tekee minusta hieman viehkeämmänkin. Halusin takin niin kipeästi, että melkein sattui. Tämä halu sai minut toimimaan. Keksin miljoona syytä miksi takki olisi järkevä ja hyvä ostos. Kuinka minulla on järkyttävän suuri tarve juuri tälle takille, eikä kaapissani ole mitään vastaavaa. Otin jo kaksi takkia käsivarsilleni ja olin suuntaamassa kohti sovituskoppia. Silloin mieleeni iski ajatus ostamattomuusprojektistani. Tämä ajatus nosti pettymyksen tunteen itselläni ja se sai minut palauttamaan takit takaisin telineeseen ja poistumaan kaupasta. Halu onnistua projektissa oli suurempi kuin halu ostaa takit. En varmasti valehtele jos sanon, että takin nähdessäni siihen, että olin keksinyt miljoona syytä ostaa takin ja kävelin kohti sovituskoppia meni ajallisesti n.kaksi minuttia. Koska tämä oma ajaustoiminta on niin tuttua, nopeaa ja hyvin suunnteltua tarpeiden tyydyttämistä, niin tämän ajatusketjun huomaaminen on todella vaikeaa. 

Otin pakkasesta Muu-burgeripihvejä sulamaan illan herkkutteluja varten. Mutta miksi näin paljon muovia ja näin iso pakettia?

Mutta siellä se on, kaiken toimintasi takana oleva tunne, jonka synnyttää omat ajatuksesi. Ja mitä enemmän omaa ajatusvirtaa tarkkailee ja miettii, että mikä sai minut toimimaan näin, sen helpommaksi tämän kaiken toiminnn takana olevan kaavan huomaaminen on. 

Oikeastaan olen kiitollinen sille, että olen joutunut painimaan monien mielitekojen kanssa tämän elämänmuutoksen myötä, koska olen joutunut tutustumaan itseeni. Omia ajatuksiani seurailtuani olen huomannut, että aina en ole niin fiksu, mukava ja järkevä ihminen jota miellelläni esitän. Vaan välillä olen viekas, epävarma ja itseäni manipuloiva vanha kettu, joka on vuosia harjoitellut toteuttamaan kaikki itsekehittelemänsä mieliteot. Ja edelleen nopeasti toimiva kaava ajatuksesta toimintaan yllättää minut ja huomaan kulkevani lankojen kanssa ulos kaupasta, kuten muutama kuukausi sitten kävi. 

-Heidi

Tämän sadepäivän vietän leikaten vaattesta kudetta virkattavaan mattoon. Tylsää puuhaa, johon on vaikea ryhtyä. Palkitsen itseni limulla, kun olen saanut pari t-paitaa ja lakanan leikattua.