PÄIVÄ 218

Tänään siivotessa huomasin, että tavaran määrä vähentyy koko ajan. Vanhoja tavaroita hajoaa, katoaa ja lähtee tasaiseen tahtiin kierrätykseen. Olen pikkuhiljaa vaihtanut muovipurkkeja lasipurkkeihin, joita tulee elintarvikkeiden mukana. Kylpyhuoneen kaapeissa ei ole enää juuri mitään ylimääräistä. 

Kyllähän muun perheen tavaroita kulkeutuu kaikkialle ja alakerran vessan kaappiin ilmestyy kaikenlaista, mutta silti tuntuu, että järjestystä on koko ajan helpompi ylläpitää.

 

Keittiössäkin säilytyspurkit muuttuvat muovittomiksi ja kaapit ehkä ajoittain helpommin hallittaviksi. Ehkä. Ompelen aina keittiön pöydällä ja ison siivun tilasta vie kaikki koneet ja tarvikkeet. Silti siivous sujui aika nopeasti ja ylähylly kaavoista ja muutamasta keittokirjasta huolimatta näyttää jopa tyhjältä.

Kyllähän meillä pommi räjähtää heti, kun aloitan jonkun ompeluprojektin, kokkaan, lapset tulevat kotiin tai treeneistä, mutta tavaran vähentyessä kaikelle alkaa löytyä oma paikansa ja se jos mikä tekee kodinhoidosta nopeampaa. Ihanaa.

Mielihyvää tuottaa myös, että tiedän tavaran määrän vain vähenevän. Jonain kauniina päivänä kaikilla tavaroilla on oma paikkansa ja omistan vain ne, joista saan mielihyvää tai todella tarvitsen. Tänään tuntui, että olen oikeasti matkalla kohti päämäärääni.

-Heidi