Tammikuu olkoon tavaran karsimiskuukausi

 Joulun jälkeen on herkkuähky, tavaraähky ja tarve puhdistautua. Ei turhaan vuoden vaihtuminen merkitse uuden alkua. Toivottavasti mahdollisimman moni otti itselleen ekologisen tavoitteen tälle uudelle vuodelle kumppaniksi. Tavoite vähentää kuluttamista, pienentää hiilijalanjälkeä, ostaa vähemmän, liikkua enemmän ja autoilla vähemmän, osallistua vegaani-haasteeseen, syödä sesonki vihanneksia ja kasvisruokaa jne. onneksi on varaa mistä valita, joten kaikille on varmasti jotain. 


Joululomalla tehtiin saippuaa. Käyttösaippua tuoksui havulle, koska tuoksuna käytin vanhempieni tekemään havu-öljyä.


Minulle tulee tarve heti joulun jälkeen kerätä kaikki joulukoristeet laatikkoon ja unohtaa koko joulu. Se ihana tunne, kun kaikki ylimääräinen häviää kotoasi ja varsinkin kuusen poistaminen kotoa tuo ihanan tilan tunteen. Se mahtava tyhjyys, kuin kaikki on työnnetty takaisin laatikkoon  ja pois silmistä. Tuntuu, että on taas tilaa hengittää. Tavara tuntuu vievän tilantuntua, huutelevan kaikenlaista, taistelevan huomiosta, olevan aina tiellä, keräävän pölyä ja odottamassa meiltä jotain. Odottamassa, että siivoamme, käytämme niitä, viemme omille pakoillee, ihailemme niitä, teemme niillä jotain. On niin paljon helpompaa, kun tavaraa on vähän. 


Pyykkisaippua menossa kypsymään muutamaksi kuukaudeksi.


Vaikka olisit päättänyt, että tämän vuoden tavoitteesi on ostamattomuus ja kuluttamisen vähentäminen, niin tavara kodissasi ei vähene.  Ei millään. Menossa on neljäs vuoteni kuluttamisen vähentämistä aika radikaalilla tavalla ja silti tavaran väheneminen kotoani on ollut hidasta. Niin hidasta. Ja vaikka en osta, niin tavaraa silti helpommin kulkeutuu sisään kuin ulos. Maailmassa on varmaan jo niin paljon turhaa ja kaikille ylimääräistä roinaa, että kun avaa ikkunan niin osa siitä hiipii sisään kuin varkain ja jää asumaan. Vai mistä sitä oikein tulee? Siksi välillä on pakko karsia, viedä kierrätykseen ja sekajätteeseen se mille ei enää muuta paikkaa löydä. Ehkä hyvä uuden vuoden lupauksena voisi olla myös kieltäytyminen kaikesta saadusta, lahjoitetusta, kylkiäisistä jne. 


Miten työlästä onkaan miettiä minne mikäkin kuuluisi kierrättää. Onko joku tarpeellinen jollekin muulle tai tarpeeksi hyvä eteenpäin? Ja mikä vain  roskaa? Tämä kasa on roskaa, kuten sisäkumin lukuisista paikkauksista voi päätellä. Silti tekee pahaa, että kaikki tuo olemassa oleva materiaali, joka näidenkin mukana menee poltettavaksi. 


Ja se tunne, kun kaappiin ilmestyy tyhjää tilaa, kaikelle (ainakin melkein kaikelle) on oma paikkansa poissa silmistä, tasot ovat tyhjiä ja siivoaminen nopeaa ja vaivatonta. Eikä yksikään tavara äänettömästi vaadi huomiota ja häiritse olemista. Pienikin poisto tuntuu antavan lisää tilaa hengittää. 

Siispä tällä tammikuussa valitsen joka viikko kaapin, laatikon, huoneen tai tilan ja tyhjennän siitä kaiken sen mille ei enää ole aikoihin ollut käyttöä. Tänään minulle se oli eteisen hullu kenkäkaappi, jossa skeittaava teini säilyttää kengänraatoja. On luistimen terän irroitinta, liian pieniä polvitukia, rikkinäinen kypärä, hätävarakorissa kyniä, ruuveja, vanhoja avaimia, joku patteri, sulake, johto ja kaikkea epämääräistä.


Tämä jämälanka-syöppö on muutaman rivin jälkeen valmis. Ja miten paljon se on syönytkään pieniä keriä ja epämääräisyyksiä pyörimästä nurkista. Ja se on niin lämmin, että saa anteeksi riemunkirjavuutensa. Huomatkaa kuvan nurkassa Wiener-nougat rasia, joka ennen kuului sokerihiiren viikonloppuun, mutta joka ei kuulu enää kuluvan vuoden kuvioihin. 


Olkoon koko vuoden mantrana ZERO WASTE- ohjenuora 

Kieltäydy, Karsi, Käytä uudelleen, Kierrätä, Kompostoi

Ettei vain kotiin kerry uudestaan tavaraa, kun on saanut jotain karsittua.


-Heidi

Uusin ekopod


Kommentit

  1. Luin juuri ennen tätä tekstiäsi Jennin Arkijärki-blogista, kuinka hän ei aio tänä vuonna ottaa mitään projektia tavaran karsimisen tai ostamattomuuden suhteen. Huvitti, kun täällä sitten taas on nimenomaan suunnitelmissa karsimisprojektia! =D

    Mä en pitä itse mitään varsinaista projektia, yritän elää ihan ilman mitään suunnitelmiakin sellasta "ostan vain tarpeeseen"-elämää. Tosin heti tänään tuli virhe: löysin Prisman hyllystä shampoopullon, jossa pumppu oli hajalla. Joku oli siis sen pudottanut, pumpun osa oli siinä lattialla. No, minä ajattelin, että kysynpä jos vaikka saisin sen pelastettua roskikselta ja ostettua alennettuun hintaan. Sainkin, ja olin ihan että jee. Kunnes kotona vasta hoksasin haistaa sitä shampoota......... Ja voin sanoa, että ei tule kyllä käyttöön, en siis tykkää tipan tippaa sellaisesta marokkolaistyyppisestä tuoksusta!! Toivottavasti voin lahjoittaa sen jollekulle, koska en nyt varsinaisesti ajatellut, että pelastan sen kaupan roskikselta ja tuon sitten omaan....

    Mikä tuo ihana raitajämälankajuttu on? Peitto?? Siis todella kaunis! ♥

    Hyvää alkanutta ekoiluvuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jämälanka-juttu on peitto, jonka olen tehnyt nykyisen täkin mitoilla, jotta mahtuu pussilakanaan. Ennakoin uuden tai/ja lisäpeiton tarvetta. Ja tuhoan lankoja.
      Itse ajatttelin tehdä itselleni vaihtuvia teemoja vuodelle, niin mieli pysyy virkeänä ja tulee vaihtuvuutta :D Hyvää alkanutta ekoiluvuotta!

      Poista
  2. Aloittelen ensimmäistä varsinaista "vuosi ostamatta mitään"-vuotta. Ekologisten syiden lisäksi yhtenä motivoivana tekijänä on tavaran karsiminen. Olen jo pidempään yrittänyt karsia ylimääräistä tavaraa, mutta ei sitä tavaramäärää taida saada vähenemään, ellei laita totaalistoppia ovesta (ja myös ikkunoista?) sisään tulevalle tavaralle. Vaikka jättäisi ostamatta, niin täytyy siis olla varovainen myös muun tarjottavan ja tyrkyllä olevan tavaran suhteen.

    Olen seurannut blogiasi mielenkiinnolla ja tämä on tuonut paljon pohdittavaa myös omaa ostamattomuusprojektiani (vai elämäntapaa?) suunnitellessani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se varmaan on elämäntapa, vaikka projektina alkaakin. Ostamattomuus on juurtunut niin syvälle, etten juuri edes ajattelle sitä enää, vaan se vain on niin. Paljon onnea ostomattomuusprojektiisi ja tavaran karsimiseen <3

      Poista
  3. Käytätkö pyykkisaippuaa raasteena koneessa? :) onko sinulla tähän tarkempaa ohjetta?. Olen haaveillut saippuan tekemisestä pitkään, mutta jotenkin pelkään lipeän käyttöä 😅 ehkä tämä on se vuosi kun perhe saa käsin tehtyjä saippuoita lahjaksi.

    VastaaPoista
  4. Suurista suurin haaveeni on, että teen itse tehtyjä lahjoja perheelleni ja ystäville, mutta hyvin vähäisiä ovat olleet antimet, vaikka miten paljon puuhastelen :D Saippua on todella helppoa tehdä ja kun seuraat ohjetta niin lipeä on melkein pettymis helppoudessaan, sillä niin paljon se minuakin pelotti alkuun, että melkein jäi tekemättä.
    Pyykinpesussa käytän pesupähkinöitä (jos olen niitä jostain saanut lahjaksi), palasaippuaa raastettuna ruokasoodan ja suolan kanssa ja joskus vain pieni pala saippuaa. Harvoin vaatteet ovat oikeasti kovin likaisia, kun nykyihminen ne jo heittää raikastumaan, joten hyvin olen pärjännyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksesta :) tämän vuoden teema olkoot siis itse tehdyt saippuat 😅 viime jouluna äiti sai sytykekäpyjä lahjaksi.

      Poista
  5. Onko Sinulla faktaa itsetehdyn pyykkiaineen vaikutuksesta koneeseen? Säännöllisin väliajoin jossain mainitaan, että ei saa käyttää sitä, tätä tai tuota, koska kone voi mennä rikki. Ihanaa uuden vuoden alkua! Erityistsempit työhösi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole mitään tietoa vaikutuksista pesukoneeseen. Luulisi varsinkin uudempien koneiden olevan hyvin herkkiä ja sellaisen kanssa varmaan ostain mahdollisimman ekologista pyykin pesuainetta valmiina. Pesen pyykkiä 15 vuotta vanhalla mallilla 1-2 koneellista päivässä, eikä mitään ongelmaa ole esiintynyt. Saippuaa käytän hyvin vähän koneelliseen ja välillä huollan konetta sitruunahapolla. Luulen, että eniten omaa pesukonettni rasittaa kuitenkin valtava pyykin määrä.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit