Pitkäpiimäinen urakka

Viime viikolla ostin hävikkiruokaa kotiin aikomuksenani pelastaa muutama kassi ruokaa menemästä roskikseen ja ollakseni myös taloudellinen. Kuulstaa hyvin iisiltä. Mutta joskus se on työlästä. Se on kuin loputon vaellus tuntureilla raskaan rinkan alla. Luulet kukkulan huipun olevan jo määränpääsi, mutta huipulta avautuukin loputon näkymä eteenpäin. Eroosion esiin nostama polku risteilee maisemassa päättymättömänä. Aika mahtipontinen vertaus hävikkiruokakokkailuun, mutta laimeampi kuin aluksi ajattelemani ikuinen kiirastuli.

Selkeät tuotteet kuten einekset, liha, leikkeleet ym. on helppo iskeä pakkaseen ja kokkailla myöhemmin lapsille tarpeen mukaan. Mutta maitotuotteet tuovat päänvaivaa. Yleensä pidän yllätyksellisyydestä ja siitä, että keksin oudoillekin tuotteille valmistustavan, mutta tällä kertaa luulin jo kohdanneeni voittajani. Siinä ne nököttivät pöydällä, kaksi litraa piimää ja pääni löi tyhjää. En millään olisi jaksanut alkaa leipomaan mitään töiden jälkeen ja pakkasessa odottaa edelleen epäsuosiosta kärsivä ja epäonnistunut puolikas piimälimppu. Aikani selailin reseptejä ja revin kuin revinkin itseni toimeen.

Olen kohdannut voittajani. Hän ja hänen veljensä veivät minusta mehut ja keräilin hävikkitaistelutahtoni rippeitä pitkään pitkin keittiötä.

Jotta saisin piimän kulumaan nopeammin tein ohjeet tuplana. Kohta minulla oli uunissa kaksi piimäkakkua. Piimää oli kulunut näihin ruhtinaalliset 6dl, joten oli pirulliset 14dl jäljellä. Ihan pimeää hommaa. Miten helpolla vaan pääsisi, jos kaataisi viemäriin, kun muu perhe ei katso. Sanoisi kaiken menneen kakkuihin. Täällä ei leivo kukaan, joten menisi täydestä ja saisin jopa kehuja. Olisi kuitenkin vielä pimeämpää hommaa pelastaa ruokahävikkiä vain heittääkseen sen itse syömättä biojätteeseen. Niinpä jatkoin hommia. Leivoin vielä paksupohjaisen omenapiirakan, johon kuluin toiset 6dl piimää. Jäljellä hitto vieköön 8dl. Kiroan sinut piimä.

Tulkaa ystävät ja sukulaiset meille kahville heti. Minulla on teille piimäisiä yllätyksiä pakkanen täynnä. 

Turhauttavan taisteluni saldo: Kaksi piimäkakkua, valtava omenapiirakka, piimäsämpylöitä ja hävikkiin 4dl piimää. Keittiö aivan pommin jäljiltä, täynnä kulhoja, kauhoja ja jokainen taso täynnä leivonnaisia jäätymässä. Mutta nyt sitä on, pakkanen täynnä kaikkea. Ja jos joku kehtaakin sanoa ettei maistu, niin uskon silmieni muuttuvan punaisiksi ja ääneni madaltuvan jäiseksi käskyksi. SYÖ!

Hävikkiterveisin

-Heidi