Kirja minimalismista: The More Of Less

Minimalismista ja tavaran vähentämisestä on kirjoja suosiostaan huolimatta aika vähän. Lukijana olen nopea ja huonomuistinen, joten voin hyvin lukea saman kirjan uudestaan vuoden kuluttua ja kirja tuntuu uudelta. Kaikissa minimalismi-kirjoissa on sama teema ja ydinsanoma (tavaran vähentäminen tuo lisää sisältöä elämääsi), joten jokainen kirja on kirjoittajansa tulkinta tuosta aiheesta. On eri asia lukea kirja aivan tavaran karsimisen ja minimalismi-ajatusten alkuvaiheessa ja inspiroitua, kuin lukea se elämänvaiheessa, jossa oma ajatusmaailma on jo työstänyt teemaa pidemmän aikaa, jopa vuosia. Uudelleen lukeminen ja asioiden kertaaminen tuo kuitenkin aina uutta ja kirjoista poimii myöhemmin eri asioita, kuin alussa. 
Alussa on innostus, tavoite ja uusi päämäärä. Koko ajatus vähemmästä on uusi ja tavoiteltava. Jännittävä keino yksinkertaistaa elämää. Muutaman vuoden jälkeen elämä on jo kulkenut vähentämisen ja minimalismin suuntaan. Silloin fokus siirtyy kokonaisuuten ja kirjoista poimii lauseita ja ajatuksia, joita alkaa pohtia syvemmin eikä käytännön vinkkejä tai siivous-, järjestely- ja karsimisvinkkejä enää himoitse niin paljoa.


Uudelleen luettavana ovat myös Ilana Aallon Paikka Kaikelle. Ehkä tämä päivän kokkaus- ja ompelusessioiden jälkeen voisin keskittyä karsimaan ja siivoamaan.


Joshua Beckerin The More Of Less kirjassa pidin siitä, että hän esittelee erilaisia tapoja ja henkilöitä, jotka elävät vähemmällä ja toteuttavat minimalismia omalla tavallaan. On kodista luopuneita matkustajia, vaatteiden karsijoita, hänen oma tapansa toteuttaa minimalismia ja monia muita. Juuri tuo monimuotoinen tapa toteuttaa minimalismia tuntuu vapauttavalta. Jokaisen tavoite, päämäärä ja syy tavaran vähentämiseen ovat henkilökohtaisia, vaikka tavoittelemme sitä samalla työkalulla.


Tämä kangas ei lopu koskaan, kiitos vain Nina. Olen seuraavat kolme vuotta päästä varpaisiin pilkkua. Porkkanahousut. Mukavat jalassa, mutta jatkoon? Ehkä ei. Taitavat jäävät kotihousuiksi. Tänään ompelin lapselle olohousut, pannan itselle, pussukan langoille ja nämä housut. Samalla tein pizzaa perheelle ja siitä taikinatahrat paidassa. Hahaa.



 Omia poimintoja kirjasta itselleni toisella lukukerralla olivat:


Tavaran vähentäminen auttaa sinua löytämään ne asiat, jotka ovat sinulle itsellesi merkityksellisiä. Se mikä on sinulle tavoiteltavaa tai merkityksellistä ei koskaan löydä yhdestäkään kirjasta, vaan se pitää aina löytää itse. Tavara kerrallaan.

Mieti mikä on sinun miksi. Kirjoita ylös mitä haluat saavuttaa tavaroita vähentämällä. Tietenkin turhasta tavaroista vapaan elämän, mutta entä sen jälkeen, kun koti on tyhjä? Mihin haluat käyttää päiväsi?  Esimerkiksi: Haluan eroon turhasta tavarasta, koska haluan järjestelyn ja siivoamisen sijaan nauttia ajasta perheen kanssa tai omista harrastuksista. Haluan vähentää tavaraa, koska haluan kotini olevan levollinen ja rauhallinen. Haluan vähentää tavaraa ja kuluttaa vähemmän, koska ympäristö on minulle tärkeä jne. Omasta tarpeesta kumpuava motivaatio on kaiken ydin.


Tämä on ihana ja uusi lemppari.


Halua vähemmän. Se, että omistaa vähän on hyvä asia, mutta se että haluaa vähän ja on onnellinen siitä mitä on, on aivan yhtä tärkeää. Ehkä tärkeintä.

-Heidi

Retro-applikointia. Koko sadepäivä kului puuhastellessa. Nyt keittiö on sekaisin, ompelukoneen ympäristö kaaoksena ja jälkityöt tekemättä. Kuka kulkisi minun perässä ja korjaisi jäljet?


Kommentit

  1. Mua aina vähän tökkää tuo, että pitäisi miettiä, miksi haluaa vähentää tavaraa tai mitä sillä tavoittelee. Mä en tiiä oonko koskaan sen ihmeemmin miettinyt, miksi haluan turhat tavarat pois - mä vaan haluan ne pois. Ihan vaan, koska ne on turhia mulle. Miksi niitä turhaan siis säilöisi?

    Toisaalta nyt kun mainitsit nuo ympäristösyyt, niin voisiko tää sitten olla sitä...? No, en tiiä. Ensisijaisesti vaan aattelen, että jos tavara on mulle/meille turha, niin pois vaan. Eikä siinä sen kummempaa. Ei mulla sen ihmeempää filosofiaa asian taustalla kai ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun tavaran vähentämisen miksi on selkeästi siivoamisen tarpeen väheneminen (inhoan sitä), se, ettei tarvitse käyttää aikaa järjestelemiseen ja etsimiseen ja se, että on tilaa hengittää. Ympäristöasiat ovat syy olla hankkimatta uutta ja käyttä tavarat loppuun. Onneksi ole pakko miettiä miksi-asiaa, jos ei koe sitä tarpeellisena :D Minusta se on mielenkiintoista.

      Poista
    2. Tämä syiden miettiminen on viime aikoina tullut monessa paikassa esille ja siksi sitä olen koittanut tuumailla. Mutta en vain tosiaan ole mitään erityistä keksinyt siihen, vaikka olen ihan oikeasti yrittänyt miettiä.

      Tykkään ehkä eniten maailmassa tavaroiden karsimisesta ja kaappien koluamisesta, ja joskus olen miettinyt kyllä, että se on jonkunlaista mielen siivoamista myös. Turhat kamat häiritsee mun mieltä, vaikka ne on piilossa kaapin sisällä. Mä myös koko ajan poistan vaikkapa turhia valokuvia puhelimesta, eikä mulla ole sähköpostissa kuin muutama viesti, koska deletoin turhat sieltäkin usein jne.

      En tiedä... olisko jotain pakonomaista järjestyksenpidon tarvetta sitten tämä...

      Poista
  2. Sivuhuomautuksena, että Paikka kaikelle -kirjailijan etunimi on Ilana :) Jos joku lukijasi vaikka etsii nimellä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit