Läheltä piti

Se oli synkkä ja myrskyinen yö. Tai päivä. Sade ja tuuli piiskasi mökin ikkunoita. Itikat lauloivat korvan juuressa verenhimoisia laulujaan. Makasin peiton alla lukien kirjaa ja syöden sipsejä. Ilmassa oli sateen lisäksi pyörinyt ripaus eripuraa ja tylsyys kolkutti ovella huutaen päästämään sisään. Se hirviö oli seurannut minua kaupungista asti ja halusi asettua taloksi täälläkin. En jaksanut enää lukea vaan otin puhelimeni käteeni ja yritin saada aikani kulumaan. Ja silloin houkutus iski.

Ensin kuin varkain huomasin selaavani lankakaupan nettisivuja. Tarjouksia, poistoja ja tukkueriä. Mitään en tarvinnut, mutta muutaman minuutin kuluttua olinkin varma, että jos en tarvinnut niin ainakin halusin kaiken. Kaikki värit, kaikki tarjoukset ja kaikki materiaalit. Onneksi saunan lämpiäminen sai minut havahtumaan horroksesta ja sulkemaan puhelimen.

Odotan jo arkea ja rutiineja. Eväskeittoja, johon kulutan hävikkiruoan. Kotona laitoinkin itseni ruotuun ja tein soijamaitoa ja hävikkisoppaa.

Seuraavana aamuna sateen yhä ropistessa viimeisiä pisaroitaan muun mökin vielä nukkuessa, otin puhelimen ja siirryin seuraavan kaupan nettisivuille. Yritin saada aivoni toimimaan jaajattelin, että hetkonen. En ole aikoihin selannut Pinterestiä ja voisin hakea vähän inspiraatiota ompeluhommiin. Siinä tyytyväisenä kaivauduin peittojen alle, aamukahvi viereisellä pöydällä ja uppouduin ihmisten taitavuuden ja kaiken maailman ihanuuksien maailmaan. Kuinka sukkelaan ompeleminen sujuisikaan noilla klipseillä, tuolla paininjalalla ja mitä kankaita, mitä materiaaleja ja mitä, mitä... Ja tuollaisen näppäryyden haluaisin varmasti. Kun seuraava kuva olikin Wish-mainos, olinkin huomaamattani todellisten paheiden tiellä.

Hirveää. Ihan hirveää. Näyttää mausteisen aurinkoiselta, mutta floppi. Söin silti ja sunnuntaina teen linssisosekeittoa koko viikoksi evääksi. Ihan varman päälle aion vetää ensimmäisen työviikon.

Keräsin ostoskoriini nuppineulojen tapaisia klipsejä, pitsejä, nauhoja, kankaita, kirjontalaitteenja kirjontalankoja. Halpaa kuin roska ja kaikki juuri sitä mitä kipeästi tarvitsin. Enemmän kuin tarvitsin. Kaikkea juuri sitä, mitä ilman en halua elää. Ostoskorissa summa läheni 150e, kun mies heräsi ja sammutin nopeasti puhelimen, kuin salasuhteesta kiinnijäämisen pelosta. Aamu-uinnin jälkeen avasin ostoskorin uudestaan. Yhä siellä, kaikki minun tulevat aarteeni. Kotiinlähdön aikana sormiani poltti ja siirryin jo maksu-kohtaan, kun jokin ääni alkoi kirkastaan ajatuksenjuoksuani. Vaivoin sain revittyä itseni irti ja poistettua tilauslistan. Sielua miltei korvensi kaikkien niiden ihanuuksien takia, jotka melkein olivat olleet minun, mutta jotka katosivat kuin savuna ilmaan yhtä nopeasti kun olivat ostoskoriin ilmestyneetkin.

Soijamaidosta tein tofua. Onnistui ihan kohtalaisesti, mutta valmista tofua tuli vain vähän. Jotenkin tuntuu, etttä vähän kaikki taidot on ruosteessa.

Kotimatkalla tunnustin miehelleni mitä melkein tein. 

- Wish? Sanoit sä Wish? Sehän on pahin kaikista.

- Tiedän tiedän, mutta se kaikki oli niin ihanaa ja niin niin halpaa. 

Illalla en enää muistanut mitä kaikkea olin ostoskoriini kasannut ja seuraavana päivänä järjetön tavaran ja saamisen himoni oli jälleen kadonnut. Kuinka vaikeaa onkaan vastustaa ostamisen himoa ja kuinka helppoa ostaminen onkaan? Joka puolella on mainoksia, joiden kautta pienellä klikkaamisella pääsee jo ostamaan tuotteen. Kun ihmisen mieliala on tarpeeksi altis huokutuksille, tarvitsee piristystä tai on vain niin pirun tylsää, niin viettelysten juna odottaa jo matkustajaa ja ostoralli voi alkaa.

Olipa se lähellä ja ihanaa, että ensi viikolla alkaa työt ja arki. Rutiinit tulkaa ja parantakaa minut.

Töihin korvikset. Molemmilla puolilla rosvot ja vastaparina timantit. Harmi, että Afrikan tähti on niin vaatimaton kuvake tässä pelissä, ettei sitä kannattanut käyttää.

-Heidi

Ps. Nihtisillan kierrätyskeskuksessa on ilmainen askartelumateriaalitori  (arkisin 11-15). Jos joudut johonkin haluamisen tiloihin, niin käytetään ensin pois kaikki se, mikä on jo kerran ostettu ja muuttunut turhaksi. Niin turhaksi, että se on ilmaista.