Huhtikuun yhteenveto

Ostamattomuus: Ärsyttävä ostos. Mitä ennemmän sitä ajattelen, sen turhempi koko ostos oli. Kaksi huonoa lankakerää. Yritän ajatella asiaa niin, että pääsin melkein kolmanteen vuoteen ennen ensimmästä kunnon harha-askelmaa. Olisinpa ostanut jotain ihanaa. Turha kuitenkaan surra kaatunutta maitoa, joten häntä pystyssä eteenpäin.  Ärsyttää, ei ärsytä, ärsyttää... Pääse jo asian yli nainen.




Testituote. Kiinasta tuliaisiksi tulleiden karkkien papereista penaali. Testasin erilaisia tapoja kiinnittää karkkipapereita kankaaseen. Sulatin silittämällä muovia päälle ja ompelin reunat. Tulos ei todellakaan ole niin mahtava kuin visio, mutta ehkä seuraava onnistuu. Jos joku on tehnyt karkkipapereista tuotteita, niin kaikki vinkit otetaan vastaan. Kiitollisena. 


Hyötyliikunta: Kävelyä 88km, pyöräilyä 140km ja juostuja kilometrejä 35. Yhteensä: 260km. Huhtikuiseen tapaan milloin auringon lämpöä iholla, miloin raekuuroja vaakatasossa silmiin.


Somettomuus: Korona-viruksen aiheuttama epätietoisuus aiheutti sen, että aloin seuraamaan jälleen uutisia netistä. Tiedonnälkä oli aluksi valtaisa ja selasin kaikki mahdolliset uutisivustot, mutta tilanteen muututtua uudeksi normiksi jäljelle jäivät iltapäivälehdet. Aina kun oli pienen pienikin joutilas hetki, niin avasin puhelimen ja uppouduin lööppeihin, julkkisjuoruihin ja elämänohjeisiin, joilla saat korjattua kaiken unettomuudesta parisuhteeseen. Siitä oli vaikea päästää irti. Aivan kuin olisin tarvinnut viihtyäkseni tiedon jonkun minulle tuntemattoman henkilön hassusta somekuvasta tai viihdyttää itseäni surullisilla ihmiskohtaloilla, joiden elämään liittyi joku rikos tai tragedia, kuninkaallisten karanteenioloista puhumattakaan. Kolme viikkoa meni kuluttaessa aikaa hölynpölyyn, mutta vihdoin sain pikkuhiljaa vähennettyä ja sitten lopetettua kokonaan. Miten sellainen tapa ottaakin vallan niin huomaamatta? Mutta nyt olen jälleen saanut ajan itselleni ja voin antaa puhelimen olla rauhassa. Ja minä saan olla rauhassa. Vaikeaa se kuitenkin oli, varsinkin kun kotona olo tuo lisää aikaa, jonka voisi viettä puhelimen parissa. 






Ruokahävikki: Rutiineiden täyskäännös aiheutti tässäkin uuden opettelua, vaikka kotona olinkin. Tuntui, että olen keittiöorja, joka kantaa ruokaa pöytää ja korjaa jälkiä. Kesti hetken, että pystyi optimoimaan uudet ruokailu-ajat ja tekemään ruokaa niin, ettei siitä joutunut hävikkiin. Aluksi kokkasin kokoajan ja kaikkea ei ehditty syödä. Hävikkiä oli vaikeampaa tuhota kotona, kuin työeväinä rasioissa. Töihin kannettu ruoka tuli syötyä nälkäänsä, mutta kun kotona jääkaapissa olevan rasian kantta raotti ja mieli teki kuitenkin jotain muuta, jotain freshimpää. Rutiineiden hienouden ja tehokkuuden huomaa muutoksessa ja kun joutuu hetkeksi pois raiteiltaan ja rakentamaan uusia rutiineja. Jotka muuttuvat taas pian.



Kotiin kerääntyy purkkeja, joihin laitan keräämiäni nappeja, lankoja ja klipsejä, joita kerään talteen poistoon menevistä vaatteista ja laukuista. Vetoketjuja vaan ei kerry tarpeeksi nopeasti.


Tavoitteita toukokuulle: 

-Neuloa heräteostoslangasta jotain kivaa, jotta ostos tuntuu edes jotenkin hyödylliseltä
-Juosta enemmän
-Pudottaa muutama lisäkilo, joita kertyi hullussa alkushokin leipomisvaiheessa
-Saada ommeltua shortsit, kesäpusero ja hame
Ja tietenkin olla ostamatta mitään! Kiellän itseltäni kauppareissut ilman aikuisen valvontaa.

-Heidi


Ystävän neulomat sukat, lempisukkani, huopuivat pesussa. Koska ystävälläni on niin kaunis ja siisti käsiala, on nämä huopuneet niin, että varsien palmikot ovat huopuneet nätisti. Näistä pitää tehdä jotain, vaikka jalkaan ne eivät enää taivu.

PS. EKOPODin uusin jakso ilmestyy aina sunnuntaisin. Käy kuuntelemassa.

Kommentit

  1. Mikä siinä onkin, että iltapäivälehdet vievät mennessään. Aina välillä yritän ja onnistun pysymään poissa niiltä, mutta sitten kun jonkun linkin kautta sinne eksyy, niin se on taas menoa. Ja vaikka tietää, että juttuja lukemalla saa itselleen vain huonon olon ja kadotettuja minuutteja, tämä tapahtuu silti. Miksi oi miksi? Vakaa päätös taas tänään; ainoa sallittu uutissivusto on Yle ja sekin vain kerran päivässä.

    VastaaPoista
  2. Ihanaa, että joku muukin huomaa saman ansan. Mikä sinä onkin, että siihen puhelimeen, someen, ip-lehtiin uppoaa tunneiksi. Jokaisen linkin takaa voi löytyä uutissyöte, johon häviää puoli päivää. Kuin pelaisi miinaharavaa oman ajan kanssa. Tsemppiä vakaaseen päätökseen. Me pystytään siihen 🤩

    VastaaPoista
  3. Mä oon langennut nyt ihan tosissani YouTubeen. Aina vaan löytyy lisää uusia ihania decluttering-vloggaajia, joilla on jo valmiiksi kymmeniä pitkiä videoita aiheesta...

    Todellakin rakastan sitä aihetta syvästi ja voisin viettää kaiket päivät katselemalla kun ihmiset siivoaa nurkkiaan ja vähentää tavaravuoriaan (OMG, Amerikassa ne ihmisten tavaramäärät on todellakin ihan uskomattomia!!). Mutta eihän tässä tuijottelussa järkeä ole. Järkevämpää olis esim laitella pihaa, mutta en ole yhtään piha/puutarhaihminen... olen kaappienraivausihminen...

    Mulla on enää viimeinen viikko tän vuoden opintoja jäljellä ja sit alkaa tämän hetkisen tiedon mukaan melko löperö kesä (aion kyllä edistää opintoja kesälläkin). Jotenki vähän mietityttää, saanko kiskottua itseäni tuben syövereistä oikeaan elämään vai jatkuuko tämä viimeaikainen töllöttely, jos en keksi muuta inspiroivaa puuhaa... Ehkä mä declutteroin muutaman kanavan, että saan katkaistua riippuvuussuhteeni...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on niin hiuksen hieno raja, että mikä on inspiroitumista ja mikä ajantappoa. On ihanaa saada ideoita ja inspiroitua, kauheaa huomata koko päivän kuluneen ohi. Aikamoista terällä taiteilua (kuten kaikki elämässä). Tsemppiä opiskeluihin.

      Poista
  4. Nyt jäi mietityttää oliko nuo ostamasi huonot langat jotain tekokuitulankaa vai perusmarketin villasekoitelankaa? Kun itse olen käyttänyt n-alkavan fiman perusvillalankaa sukkiin ja lapasiin, hyvin on kestänyt pesua ja käyttöä vuosia ja kivoja värejäkin löytyy, eli ainakaan tuo markettilanka ei missään nimessä huonoa lankaa ole, tukee vielä suomalaista työllisyyttäkin! Mutta olen huomannut että jotkut"oikeat" käsityöharrastajat tuota merkkiä ylenkatsovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään Novita-langoista, en ylenkatso siis yhtään. Nämä olivat perus villasekoitetta, joku halpakaupan lankamerkki, joista olen joskus neulonut ja oli kauheaa. Pidetään peukkuja, että se oli joku virhekerä ja nämä langat kestäisivät käyttöä vähän paremmin 😅

      Poista
  5. Itsekin oon joskus ostanut jotain sekoitelankaa, jota ei ollut kovin kivaa neuloa. Toivottavasti tuo sun ostos kuitenkin on ok, kyllähän eräkohtaisia eroja on, kalliimmillakin merkeillä!:) Mutta muuten olet kyllä niin esimerkillinen ostamisasioissa, ettei varmasti ole tarvetta morkkikseen tuosta lankaostosta, me muut tullaan jossain kaukana perässä kulutuksen suhteen.. T: Aiempi anonyymi

    VastaaPoista
  6. Minulla on ikuinen tavoite pudottaa muutama kilo -- ei vain tässä kuussa ;)

    VastaaPoista
  7. Vinkki tulee vähän myöhässä, mutta löysin nyt vasta (harmikseni) blogisi. Siis karkkipaperitöihin tulee vinkki. - itse suoristan paperit ihan pikkusormin mahdollisimman suoriksi. Sitten laitan ne kontaktimuoviin kuvapuoli tietysti alaspäin. Sitten vaan ompelen pussukoita. Olen käyttänyt vuorikankaana vanhoja jämäkankaita. Näin tehdyt penaalit, meikkipussit ja kukkarot ovat kestäneet vuosiennkäytön. Vanhimmat yli 10 v.
    Toivottavasti innostut kokeilemaan. Meillä ainakin kontaktimuovia kertyy väkisin lasten koulukirjapäällystys urakan jälkeen.
    Mukavaa kesän odottelua!
    -sirpa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitan viikonloppuna testiin ohjeesi. Ihanaa 🤩 meillä on iso rulla kontaktimuovia pölyttymässä kaapissa. Jee. Aurinkoisia päiviä sinulle.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit