Ostamisesta

Kuluttamisen vähentäminen, ostolakko, ostamattomuus, kulutusyhteiskunnan ulkopuolelle vetäytyminen jne... Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Itselle se on päähänpinttymä, joka ei näy arjessa, mutta kuitenkin määrittelee sitä hyvinkin paljon. Suunnittelen mitä vaatteita tulen tarvitsemaan ja mitä pitäisi tehdä (oikeasti teen kuitenkin vain sitä mitä haluan, enkä sitä mikä on tarpeen), jollekin toiselle se tarkoittaa shoppailun sijaan suuntaamista vaatelainaamoon tai ystävien kanssa pidettävään vaihtopäivään. Jollekin kuluttamisen vähentäminen ei tarkoita ostamattomuutta vaan jokaisen hankittavan tuotteen tarkkaa punnitsemista, jolloin ostettu tuote on mahdollisimman ekologinen, pitkään kestävä ja varmasti tarpeellinen hankinta.



Kirjastosta tarttuu mukaan kaikki ekologiseen elämään ja minimalismiin liittyvät kirjat. Jotkut käyvät kotonamme useaan kertaan. Näitä en merkitse luettujen kirjojen listaa joka kerta, sillä vaikka jotkut luen kannesta kanteen niin useimmat vain selailen ja luen sieltä täältä, sillä harva tarjoaa enää mitään kokonaan uutta ajatusmallia tai tapaa muuttaa elämää. Ja silti jotain pientä uutta voi löytyä jokaisesta.



Koska minua kiinnostaa itse tekeminen ja innostun siitä usein puhumaan, niin joudun aina sanomaan, ettei ekologisesti eläminen tarkoita sitä, että virkataan itse bikinit ja näytetään hassuille. Ehei, jos omalla ahkeruudellaan saadut rahat haluaa pistää haisemaan, niin ekologisuus on hyvä kaivo sillekin. Aina voi vaihtaa ekologisempaan ja enemmän luksukseen, varsinkin jos kierättää vanhat. Sähköuto, aurinkopaneelit, ilmalämpöpumppu, uusi pienempi koti, energiatehokkaita kodinkoneita ja sähköpyörä työmatkoille. Mittatilausvaatteet, ekologinen ja eettinen pukeutuminen ovat todellakin luksusta verrattuna halpatuotteisiin tai edes merkkivaatteiden salamyhkäisiin vaatetehtaisiin. Luksusta on tietää mistä omat vaatteet tulevat ja se, että ne ovat ekologisesti valmistettuja.



Loputon virkkausprojektni on saavuttanut 1/3 pituudestaan. Jihaa ja wow, ehkä ensi talvena voin laskea huonelämpötilaa ja itse nukkua tämän superlämpimän ja järisyttävän määrän jämälankoja sisältävän peiton suojissa, muun perheen väristessä ja katsellessa vihaisena uniani. Ehkä he heittävät minut ja peiton pihalle nukkumaan.



 Jos ihmiselle on kertynyt oikein paljon omaisuutta ja vaurautta ja se halutaan tuoda esille, voisi Kardashien äärimmäisen kuluttavan ja itsekkään elämäntyylin sijaan ostaa kaikkia hyödyttäviä ja ilahduttavia asioita, jotka voisi nimetä itsensä mukaan. Esimerkiksi kunnostaisin kaupungin puistoalueita ja puisto nimettäisiin minun eli hyväntekijän mukaan. Tai 10 000 euron laukun sijaan lahjoittaa rahaa stipendeihin tai sijoittaa kestävän kehityksen yrityksiin, ostaa metsää ikimetsäksi ja pikkuhiljaa kasvattaa omaa nimeään kantavaa luononsuojelualuetta. Kohteita on monia, onneksi, jotta kaikki voivat löytää itselleen mieluisan ja omalla egolle parhaimman tavan elää ekologisesti, mutta silti rikasta ja täyttä elämää.



Pahoittelut huonoista kuvista, mutta nyt olen ylittänyt itseni. Minulla on housukangas, jota säästän kunnes taitoni ovat niin hyvät, etten mokaa. Niinpä tein koehousut ja ne ovat tässä. Kuva on huono, sillä näistä tuli töhousut ja ne rypistyivät pyörärepussa ja niistä oli vaikea saada tumman värin vuoksi kuvaa, mutta jotenkin tuntuu, että nyt joku pieni naksahdus eteenpäin on menty.



Onkohan kohta ylikuluttava ja egosentrinen ihailukulttuuri jo kääntymästä laskusuhdanteeseen? Ei ainakan seuratessani kuopuksen katsomia viedoita, joissa ihmiset luettelevat hintoja, joita heidän vaatteensa maksavat. Vain hinta kiinnostaa ja vain se kertoo korkemmasta statuksesta. Välillä tuuletan, kun joku rohkeasti kertoo, että kaikki on kierrätettyä ja miltei ilmaista ja laukkukin on mummon perua.  Kuopus katsoo kieroon. En vain ymmärrä miten upeita tavaroita hänelle myydään puhelimen ja videoiden kautta jatkuvalla syötöllä. Olen out. Ei haittaa, olen mielummin ulkona kuin sokeasti kulutusoravanpyörän keskiössä. Ulkopuolella on mahdollista nähdä kokonaiskuva hieman selkeämmin, tilaa hengittää ja ajatella omaan tahtiinsa.

-Heidi


Aloitin eilen uuden neuleen ja kuuntelen äänikirjaa. Siksi postaus myöhästyi ja siirtyi eiliseltä tähän päivään. En voinut lopettaa, sillä sormet juoksivat ja ja rauhallinen ääni kertoi korvaani  Aki Hintsan sanoin, kuinka tavoittaa voittamisen anatomia.



Kommentit

  1. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja toteuttamistapojakin yhtä monta kuin tekijöitä. Ja hyvä niin, pakotettuna tai ylhäältä saneltuna homma ei yleensä toimi niin hyvin kuin silloin kun se lähtee tekijästä itsestään. Mielenkiinnolla odotan, miten Korona vaikuttaa ihmisten käytösmalleihin pidemmällä aikavälillä. Onko tämä se herätys, mitä niin moni odottaa? Vai onko tämä vain mahdollisuus kerätä voimia ja kohta kun kauppoihin taas saa mennä purkaa kaikki ostohalut kaksin verroin? En tiedä.

    Ihana peitto tuloillaan ja kaunis tuo Luoto!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän tämä ihmiset herätä johonkin, mutta mihin? Sitä on vaikea ennustaa. Usein "toisarvoiset" asiat jäävät kriiseissä jalkoihin. Joten älkää rakkaat unohtako elää ekologisesti myös näinä erikoisaikoina. Nyt pitäisi hypätä pyörän selkään ja suunnata töihin. Ihanaa tiistaita kaikille

      Poista
  2. Voi kuinka kaunis tuo peitto. Itsellä tulossa jämälankapaita, siitäkin tulee ihanan kirjava :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ja laita kuvia sun jämälanka-villapaidasta, ku on valmis :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit