Kauneudenhoitorutiinit

Sain joululahjaksi ex-mieheni vaimolta palashampoon. Pieni kiva lahja omien palasaippuakokeilujen sekaan. Olen pessyt hiukseni vedellä ja ruisjauhoilla. Nykyisin olen ollut vähän arka kokeilemaan mitään tuotteita sillä hiusten oma tasapaino järkkyy helposti ja alun rasvaisuus palaa helposti. Kokeilin palashampoota ja liian vahvaahan se oli kuten palasaippuakin. Puhdasta tuli, muttei tietenkään sellaista perusshampoon sähköistä ilmavuutta. Ja muutaman päivän jälkeen tunsin hiusteni olevan rasvaiset ekan kerran ikuisuuksiin ja se ei tuntunut kivalta. Olen niin tottunut hiusteni omaan tuntumaan joka on erilainen kuin shampoilla pestäessä, mutta kuitenkin rasvaton samanaikaisesti. Mietinkin nyt, että annanko saippualle toisen mahdollisuuden vai annanko asian olla.




Tulossa jalkakylpy saunakaunistautumiseen. Suolana porkkalan valmistamisesta jäänyt merisuola, kuivattu siankärsämö viime kesältä ja takapihan laventelia.




Muuten pesen itseni vedellä ja jos olen tehnyt oikein pitkän lenkin tai kädet on sotkeentuneet järjettömän pahasti, niin käytän palasaippuaa. En ole tarvinnut muuta eikä ihoni kuivu kuten ennen. Ehkä olen jotenkin herkempi tunnistamaan ihossani tapahtuvia muutoksia, sillä joskus vesipesukin tuntuu kuivattavalta vaikka harvemmin kuumassa vedessä lotraankaan. Lopetan aina suihkun jääkylmään suihkuun, jossa yritän viipyä mahdollisimman pitkään. Itsensä kiduttamisella on näköjään monet kasvot ja ne kaikki ovat käänyneet katsomaan minua. Jos tarvin rasvausta, niin käytän kookosöljyä. Ja ihon kuorin kuivaharjauksella päivittäin ja joskus sokerista ja öljystä tehdyllä kuorintavoiteella, jonka lopputulos on ihana. 




Pellavasta virkkaamani kuivaharjaukseen tarkoitettu kinnas, kristallidödö, omatekoinen dödö, bambuhammasharja (joululahja tyttäreltä) ja rakas, rakas rajauskynän loppu. Palasaippua lahja Espanjasta (minä lähetin omaa saippuaani vaihdossa). Pyöreässä metallirasiassa oleva huulirasva on veljen perheen puuhailujen tuotos <3



En ole huomannut olevani mitenkään likainen. Päinvastoin. Aamun työmatkapyöräilyn jälkeen riittää nopea kylmä suihku ja illalla toinen samanmoinen. Dödönä käytän kristalliakiveä tai ruokasooda/kookosöljy/maissijauho-sekoitusta. Hajuvesi minulla on, sain sen vuosi sitten syntymäpäivälahjaksi ystävältäni ja sitä laitan muutaman keran viikossa. Vuoden kosmetiikka- ja ihonhoitokulut ovat melkein nollan euron tuntumassa.

Ehkä suurin kauneudenhoidollinen tekijä on elintavat. Yritän syödä terveellisesti, liikkua ja nauttia ulkoilmasta. Ja siinä, että tunnen itseni elinvoimaiseksi ja hyvinvoivaksi (paitsi nyt, kun palkitsin itseni laskiaipullilla, kyllä, monikko). 




Itsetehdyt saippuatkin vaihtavat koostumusta ja väriä käytettyjen öljyjen mukaan. Ylhäällä saippua uusimmasta erästä. Ei kokeiltu vielä (öljyinä kaapeissa pyörineet pähkinä- ja oliiviöljyt, kulhossa (äitini taidetta) ystäväni Susanan ihana ja onnistunut saippua (kiitos). Oikealla toiseksi viimeisin saippuaerä, joka oli hyvin pehmeä koostumukselta. Ja alla joululahjaksi saamani palashampoo.



Ensi kesän tavoitteena on olla skarppina terävien saksien ja korin kanssa ja kerätä aineksia kosmetiikkaan luonnosta. Kuten monessa asiassa, vanhassa on vara parempi, joten aion käyttää ohjenuoranani kuvan Kauneutta ja puhtautta luonnosta -kirjaa, joka on tarttunut mukaani joskus kierrätyskeskuksen poistopisteeltä.



Parasta luettavaa peiton alla sohvalla työviikon jälkeen, kun aivojen kapasiteetti ei enää riitä kuvattomien ja pitkätekstisten kirjojen lukemiseen, mutta pakko lukea jotain.


Nyt, kun katson miltei tyhjiä kylpyhuoneen hyllyjä ja luen uudestaan vanhoja postauksiani, tuntuu vieraalle, että olen ollut niin huolissani kaikesta ja miten suuri muutos olikaan ripsivärin loppuminen ja meikitön elämä. Nyt suurelta muutokselta tuntuu paluu sellaiseen. Ihmisen elämä ja ajatusmallit ovatkin siitä niin loputtoman kiehtovia, että teemme asioita usein automaationa ja kyseenalaistamatta. Ja pidämme sitä faktana, koska se on meille tosi. Mutta kun omaa ajatusmalliaan alkaa kyseenalaistamaan ja muuttamaan, niin hupsistarallaa, jokin ennen aivan mahdoton onkin uusi automaatio ja tosiasia. 

Meinasin laittaa mukaan kuvia tehdyistä paikkaushommista, mutta maltoin pysyä ruodussa ja tadaa! Kerrankin koko postaus on yhdenmukainen. Nyt juhlin tätä lasilla jääkylmää limua.

-Heidi





Kommentit

  1. Heips! Mua kovasti kiinnostaisi tuo shampoottomuus, mutta tukkani on niin kaamea rasvaklimppi, kun yritän edes pesuvälejä pidentää, ettei tuu mitään... Käytän pääasiassa palashampoita, mutta niiden jäljiltä on välillä kauhea hilseily ja toisaalta sitten tosi sähköinen tukka (jonka vuoksi laitan silloin tällöin hoitoainetta). Mutta miten sä siis käytännössä peset ruisjauholla? Kauanko kesti saada rasvaisuus katoamaan??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensin liotan ruisjauhoja (aika riippuu vähän siitä, et miten muistan laittaa jauhoja turpoamaan) 1h-12h ja sitten siivilöin pitkin ja käytän shampoon tapaan. Tulee puhdasta, koska hiukset ovat tottuneet tähän. Alussa ei tullut puhdasta millään ja tein vaikka mitä poppakonsteja. Ainoa mikä tehosi oli aika ja sehän riippuu hiuslaadusta, päänahasta, aiemmista pesuaineista ja -tavoista jne. Jos olet Facebookissa, niin siellä on ryhmä shampooton elämä, josta löytyy tietoa. En ole mitenkään fanaattinen asian suhteen tai pesuainekielteinen, ehkä vain utelias ja siksi ostamattomuuteen alussa halusin katsoa mitä käy jos en enää osta shampoota. Hyvin kävi, mutta aikaa, kärsivällisyyttä ja hulluutta se vaatii. Voihan aluksi siirtyä luonnonmukaisempiin pesuaineisiin, harventaa pesukertoja tai tehdä omia kokeiluja ruokasoodan, palashampoon ja ruisjauhojen kanssa.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit