Kaksi päivää ja flop!

Olen tällä viikolla hieman yrittänyt keventää ja pudottaa vyötäröltä muutamaa ylimääräistä kiloa, jotka sinne on jostain ihmeestä ilmestynyt. Kenen kiloja on jäänyt minulle? Saa tulla hakemaan heti takaisin. Olen innostunut raakaruokailemaan pitkästä aikaa ja se on vähän työllistänyt, kun olen kokkaillut kahdet ruoat erikseen, lapsille ja minulle.

Hienosti alkanut herkuttomuus kaatui hävikkikassin herkkuleivokseen. Onneksi huomenna voin aloittaa siitä mihin tänään jäin. Nollasin sokerittomuuslaskurin ja aloitin sen heti alusta. Olen ollut sokeriton nyt yhden tunnin.

Olen tehnyt ostoksen. Ostanut itselleni loppuelämän rinkan (käytettynä tietenkin). Se on nyt tuulettumassa ulkona, joten kuvia enemmän rinkasta  viikonloppuna. Olen enemmän kuin innoissani. En ole sporttinen vaeltaja ergonomisessa high tech -kokonaisuudessa, vaan alan muistuttaa ulkoisesti enemmän bushcraft-tyyppiä, vaikka taidoiltani olen kaukana siitä. 

Viikonloppuna aion syödä pakastinta ja kaappeja tyhjäksi. Jotain tuoretta ehkä on pakko hakea,kun evässmoothiet kuluttavat kaiken pinaatin, varsisellerin ja persiljan (hyi!). Ja idätyskaappi käy kuumana, mutta ei vaan ehdi tuottamaan tarpeeksi ituja nälkäiselle.

Sunnuntaina aloitetuista haasteista ensimmäinen kaatui herkkuun tänään. Tällä viikolla ruokalistaan en ole kirjoittanut välipaloja ja aamupaloja, koska tarkoituksena oli, ettei kotiin kanneta lisää ruokaa vaan syödään pakastimesta leipää. Saas nähdä koska viikon toinen tavoite kaatuu ja haen lisää pinaattia kaupasta.

Ihanaa tiistaita kaikille. Tärkeintä ei ole päämäärä vaan matka. Vai oliko se, ettei pidä jäädä maahan makaamaan kaatuessaan, vaan jatkettava matkaa? Vai oliko se sittenkin niin, että herkku päivässä pitää lääkärin loitolle?

-Heidi