Vuosi 2: Marraskuu 4

Olen vaipunut selkeään syyskoomaan harmauden mukana. On niin pimeääkin, ettei puhelimeni surkealla kameralla kannata edes kuvata. Eikä energiat riitä, kuin pakollisten arkiasioiden pyörittämiseen. Haaveilen auringosta, ideoista, energiasta ja inspiraatiosta. Ne taitavat kaikki nukkua talviuntaan jossain piilossa, sillä en löydä niistä mitään.


Sisäinen syyskaamos meneillä. 


Sen lisäksi, että olen vaipunut syksyiseen pimeyskoomaan, olen ollut vähemmän ekologinen ja laiska. Einestä on kulunut ja roskaa kannettu kotiin ruokapakkausten muodossa. Se näkyy heti kertyneen muovin ja kartongin muodossa, joiden keräysastiat tuntuvat pursuavan yli vaikka kuinka kuskaisi niitä kiertoon. En aio antaa niiden ahdistaa, sillä itsensä ruoskiminen pitäisi-lausella aiheutaa vain mielipahaa ja stressiä. Minun ei pitäisi yhtään mitään.



Minun ja kuopuksen välipala :/ Ei mitään ravintoa, jääkaappi näiden jälkeen tyhjä ja kohta taas nälkä. Plussana tietenkin helppous ja pakko sanoa, että sisäinen herkupeffani kehrää pizzasta. Mokoma!


Itsensä ruoskiminen ja syyllistäminen ovat huono motivaattori. Ja usein toimivat enemmän lastittavina ankeuttajina kuin moottoreina tekemiselle. Ihmisen pitäsi niin paljon.


Niinpä olen päättänyt odottaa pakon sijasta uutta inspiraatiopiikkiä tai aurinkoa. Ja havainnoin samalla tilannetta. Kun arjesta puuttuu suunnitelmallisuus ruokien suhteen, pitää kaupassa ravata useammin ja rahaa kuluu enemmän. Kaupassa käynti tarkoittaa usein myös auton käyttöä. Koko ajan kaappi on tyhjä, vaikka ravaan kaupassa päivittäin. Einesten hinnalla saisi itse tehtynä paljon enemmän ja kodin roskan määrää vähennettyä aivan mielettömästi. Kuinka järjetön kierre syntyykään nopeasti. Se kaikki on silmien edessä ja silti motivaatio ei riitä kokkaamiseen ja ruokalistan tekemiseen. Kyllä ihminen on erikoinen ja monimutkainen kokonaisuus.




Kaitaliinasta tossuiksi. Vuorena harmaa tonttulakki, joka on jäänyt ompelematta ja pohjassa keinonahkaa rikkinäisestä laukusta. Fiilis on jee ja näitä lisää :D


Tätä kirjoittaessa tuntuu, että pieni motivaatio nostaa päätään (vaikka edelleen on pimeää ja sisälläni asuu ankeuttaja). Kuinka järjettömästi sitä toimikaan ja omalla toiminnallaan, jonka tarkoitus olisi helpottaa arkea lisääkin arjen kuluttavuutta, niin lisääkin kiirettä.

Ensi viikolla minun ei pitäisi mitään. Mutta en halua käydä kaupassa joka päivä. Enkä halua ajaa sinne autolla ja ostaa niin paljon roskaa ruokapakkausten muodossa. Ja se, ettei halua tai haluaa jotain, alkaa olla jo hyvä motivaattori. Ehkä tässä kuulkaa saa taas pyörät pyörimään. 




Sain naapurilta verhot lyhennettäväksi. Mittasin ja silitin. Nyt on oltava huolellinen, sillä kyseessä on ensimmäinen ompelutilauskeikka. Siistiä jälkeä tein,,ei siinä mitään,mutta huomasin kuitenkin lyhentäneeni verhoja puoli metriä liikaa. Puoli metriä!!! Kuka voi olla niin tohelo? Siinä kerätessäni rohkeutta siirtyä naapurin ovelle heidän olohuoneen verhot silputtuina ompelin kestolahjapusseja jouluksi. Ehkä voisivat ripustaa tämän olohuoneensa ikkunaan? :D Fiilis? Fuuuuck!


Kohta tartun kynään ja suunnittelen viikon ruokalistan, vien todisteet perheemme kulutustottumuksista kierrätykseen ja lähden kauppaan. Minä haluan, että ensi viikolla minulla on jokaisen tällä viikolla kaupassa kuluttamani ajan verran lisää aikaa olla ja tehdä jotain muuta.

Kaamosterveisin
-Heidi

Ps: Tätä kirjoittaessani avasin verhot ja siellähän se aurinkokin paistoi.

Kommentit

  1. Ihan kuin ois omasta kynästä teksti, joskin mua vaivaa työkooma. Vaikka ruoanlaittaminen on mielekästä (en omalla kohdalla edes laske kotityöksi), joskus ei vaan pysty. Se hyvä puoli vege-einespäivistä on, että niitä seuraa ainakin mulla valmisruoka kyllästyminen ja sitten se itse tehty ruoka maistuu taas paremmalta. Mulla vaan heräs nyt semmonen olo, että miksen ole koskaan ostanut tuommosta pizzaa ja olisko se sen väärti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on totta,että einekseen tulee nopeasti kyllästyminen ja se jos mikä auttaa ylös kuopasta. Vege-pitsa on hyvää,koska on helppo,rasvainen ja suolainen, mutta tuskin mikään kokeilemisen väärti. Jos ei ole aikaisemminkaan tarttunut mukaan, niin jätä kauppaan :D
      -Heidi

      Poista
  2. Mä söin viime viikolla 2 tuollaista pizzaa, ne vaan on niiiiiin hyviä (ja helppoja) :P Aloin viikko sitten lajitella ihan kunnolla kierrätettävät muovit erikseen vaikka keräyspiste on niin kaukana etten jaksa niitä sinne raahata, mutta jos aina silloin tällöin kun lähdetään pojan autolla jonnekin, saisi niitä vietyä pois. Harmittaa vietävästi kun ei omaan taloyhtiöön voi saada muovinkeräysastiaa! Muuten kierrätysasiat on hyvällä mallilla.
    Muistan kun olin nuorempana työharjoittelussa kangaskaupassa. Yleisin tehtäväni oli ommella surruttaa takahuoneessa metrikaupalla verhoja ihmisille ja se sujuikin lopulta kuin ammattilaiselta. Kerran sain olla myymälän puolella myymässä kankaita. Asiakas valitsi kankaan ja minä aloin leikkaamaan. Lopulta tajusin että olin leikannut toisesta kappaleesta 50cm liian lyhyen eikä kangasta ollut enää tarpeeksi jäljellä jotta olisin voinut leikata uuden palan. Se oli supernoloa! Palasin sen jälkeen takaisin takahuoneeseen ompelemaan. Koulun lopetin kesken :)
    Tsemppiä jaksamiseen!
    P.S. Ihanat tossut <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkään ei ole muovinkeräystä ja muovin viemiseen pitää käyttää autoa. Arg! Lohdullista kuulla, etten ole ainoa puuhastelija, jokaei aina muista tarkistaa jokaista työvaihetta <3-Heidi

      Poista
  3. Hiekkaa rattaissa, ei kulje. Niin tuttu tunne. Kyllä sitä tietää mitä pitäisi tehdä, mutta kun ei jaksa, ei pysty.

    Minusta koko pitäisi-sana pitäisi kieltää lailla. Se ei aiheuta mitään muuta kuin lisää ankeutusta. Mukamas kohtelias muoto pakottavasta sanasta. Pitäisi vähentää pakkausjätettä, pitäisi vähentää maitotuotteiden käyttöä, pitäisi välttää palmuöljyä... Loputon lista hyvää tarkoittavia asioita, joiden tutkimiseen ja selvittämiseen menee niin paljon aikaa ja energiaa, että on paljon helpompi ostaa se pahviin ja muoviin pakattu extrajuustolla kuorrutettu pizza ja jälkiruoaksi palmuöljy pitoinen suklaa, minkä voimalla sitten suunnittelee kestävämpää joulua.

    Yritetään keskittyä niihin onnistumisiin (mitkä yleensä paljon isompinakin unohtuvat niin paljon nopeammin kuin ne pienen pienet epäonnistumiset) ja tehdään huomisesta (tai viimeistään ensi viikosta) taas parempi päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitetaan sana ankeuttaja-asioiden listalle :D Ja kyllähän pohjamudissaon hyvä välillä käydäpyörimässä,niin saakokea taas sen tunteen, kun energia alkaa virtata ja saaasioita taas aikaiseksi. Itsellä tuntuu, ettäakut ovat alkaneet latautua. Jeah! -Heidi

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit