PÄIVÄ 353 (335)

Lopettaessaan ostamisen sitoutuu elämään omistamansa rojun keskellä ja käyttämään loppuun asti kaiken mahdollisen ja keksimään oikeaan käyttötarkoitukseensa epäkelvolle tavaralle uusia käyttömahdollisuuksia. Siis näpertelijä saa näistä kodin epäkelvoista vaatteista ja tavaroista materiaalia puuhasteluihinsa. Järkevät voivat kuljettaa loppuunkulutetun tavaran kierrätykseen ja iloita kodissaan tapahtuvasta tyhjentymisestä.



Vaihtelua elämään. Kirjaston monipuoliset pelit ovat kaikkien käytössä. Kaikkea ei tarvitse kaikkien omistaa. Lisäksi voi tutustua uusiin peleihin ja vasta jos joku tuntuu aivan järisyttävän hyvältä peliltä, jota haluaa pelata usein, niin sen voi hankkia kotiinsa. Näin vältyy myös virheostoksilta.


Meilläkin koti tyhjenee, vaikkakin hitaasti. Yritän välttää sitä, että varastoin kaiken tarpeettoman tuunailuja varten. Toisaalta pyrin ennen lopullista kotoa poistamista keksiä tavaralle uuden elämän. Mitä kauemmin tavara pysyy käytössä, sen vähemmän se elinkaarensa aikana kuormittaa ympäristöä. "Pienestä" materiaalin varastoinnista huolimatta kotimme tyhjenee. Sen huomaa eteisen kaapista, jossa näkee tyhjää tilaakin, vaikka pahimmillaan ovet ovat pitäneet survoa kiinni. 



Käytöstä poistunut kesäpaita hiusdonitseiksi ja vanha heijastintakki pikkuheijastimiksi. Ihanaa pientä huuhasteltavaa, kun kotityöt odottaa ja miehen housutkin pitäisi lyhentää. Menisköhän tuo töihin housujen sijaan pelkässä heijastimessa?


Nyt kun projekti on näin pitkällä, ensi kertaa asiasta kuulevat kysyvät kauhuissan, että mikä loppui ensin? Tuntuu käsittämättömältä vastata, ettei mikään. Kerron, että alussa laskin vaatteeni ja pelkäsin kaiken loppuvan, mutta mitään ei tapahtunutkaan. Ihmiset eivät tunnu uskovan sitä. Jos kaapissa on kymmeniä paitoja, niin vaikka yli puolet hajoaisivat vuoden aikana, niin jäljelle jäisi vielä tarpeeksi. Kotiemme tavaramäärä on mieletön. Sekin tuntuu ihmisistä erikoiselta, kun kerron, että jos haluaa minimalistisen kodin ja vähentää tavaroiden määrää, niin pelkkä ostamattomuus ei riitä. Useimmat meistä ovat hamstranneet kotiinsa tavaraa ja vaatetta kattamaan oman ja tulevien sukupolvien tarpeet.

Ihmiset ajattelevat, että ostamattomuus on jotenkin aivan toisesta maailmasta ja outoa, vaikka loppujen lopuksihan sitä sitoutuu vain elämään jo olemassa olevan tavaran kanssa, korjaamaan ja pitämään huolta siitä minkä on miljoonien muiden tavaroiden keskeltä kerran päättänyt ostaa kotiinsa. Miksiköhän se tuntuu niin monesta extremeltä?

-Heidi

Vaikka aamulla lähteminen on vaikeaa ja joskus jalat on väsyneet, niin luonto on ihana kannustin. Vaikka työmatka olisi joka päivä sama, niin sää ja luonto tuovat aina jotain uutta. Rakastan syksyn sumua. Jotenkin kaunista, haikeaa ja tunnelmallista.








 


Kommentit

  1. Kävin tänään erään kuljetusfirman jättimäisessä varastossa. Tilaa oli n. 20 000m2 . Kävelin siellä ja ihmettelin. Tavaraa oli käsittämättömän paljon, ja kaikki moneen kertaan muovitettua. En osaa pukea sanoiksi sitä mitä siellä tunsin. Ällötystä, surua, ihmetystä. Kun ne tavarat olivat siellä jättimäisissä pakkauksissa, ne näyttivät todella luotaantyöntäviltä. JÄTTEELTÄ. Tänään vietin myös useamman tunnin metsässä. Makasin vain siellä harjoituskappaleena ja odotin että nuoret palomiehen alut löytävät minut. Oli ihana olla vaan. Siellä tuoksui metsä, ja puiden alla oli sateeltakin suojassa. Helppo valita, minkälaisen maailman haluaisin lasteni tuntevan. Noora

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on niin totta, että kauppojen tavarat tuntuvat jätteiltä. Joskus näen koko kaupan sisällön pelkkänä (lähi)ulevaisuuden roskana ja ongelmana: tuotteet, pakkaukset, esillepanon, koristeet jne... Silloin pitää poistua kaupan ulkopuolelle ja olla tyytyväinen, että näkee kulutuslasien ulkopuolelle ja ei tarvitse osallistua siihen mielettömyyteen.

      Poista
  2. Kiitos hauskasta ja inspiroivasta blogista . Samalla matkalla ollaan. Itsellä lisäksi tavoitteena minimalistinen koti.

    Ihailen sinua, kun pystyt tuohon perheellisenä. Itsellä yksinasujana kaikki helpompaa. AM

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on tavoitteena (viimeistään lasten muutettua omilleen) minimalistinen koti. Vielä siihen on matkaa... paljon.

      Poista
  3. Lopetin älä osta mitään -vuoden juhannuksena. Vaatteiden osalta ostamattomuus ei tuntunut missään: kaikkea oli tarpeeksi. Vaatteiden osalta aloin äom-vuoden aikana korjata reikiä ajoissa, minkä ansiosta vaatteet saa paljon lisäaikaa. Tämän ansiosta taas minimalismi ei etene, kun mitään ei saa poistoon. Meillä säilötään kaikkea rikkinäisiä ja kertakäyttöistäkin uusiokäyttöä varten. Joskus uusiokäyttöä löytyy,
    joskus ei. Neiti on kova askartelemaan, joten niin kauan kuin into säilyy, aion pitää isomman valikoiman kaikkea mahdollista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä oikeasti ihmeellistä, ettei mikään oikeasti lopu. Ja tärkeät kodintavarat esim. keittiötavarat ovat usein sellaisia, että niitäkin ihmisillä on kaapeissa aivan järjettömästi yli oman tarpeen ja vaihtaminen onnistuu varmasti, jos jaksaa nähdä vähän vaivaa. Minäkin säilön nyt pieniä ja tyhjiä metallitölkkejä jouluvaloihin, joten eihän koti tästä tyhjene. Ja paljon puuhasteluiloa neidille sinne <3

      Poista
  4. Mun vuoden vaatteiden ostolakkoa on takana nyt 8kk . Tähän mennessä on mennyt rikki yhdet farkut ja yhdet sukkaparit oli niin kuluneet, että ne palvelevat nyt pesupähkinäpussukkana pesukoneessa :) bikinin alaosan jouduin laittamaan pois se oli niin venynyt ettei päällä pysynyt. Yhden paidan olen saanut lahjaksi ja joitain vaatteita myin taannoin kirpparilla.
    Mulla ei ole minkäänlaista pulaa vaatteista! Ja uskon ettei oikeaa pulaa tule edes koko vuoden aikana.

    Viimme kuussa päätin vielä laittaa matkalaukkuuni noin puolet vaatteistani odottamaan 1-3 kuukautta jolloin vaihdan vaatteet päikseen. Näin voin tuntea kuin saisin taas uudet vaatteet käyttöön :) vaikka puolitin vaatteeni, olen pärjännyt mainiosti.

    Joitain mielihaluja tuli kesällä, uudet bikinit ja ihana kesämekko. Mutta nämäkin halut kyllä karisi nyt kun tuli viileämmät kelit. Koko kesänajan omistin kuitenki kahdet bikiinit ja yhden uimapuvun.. mekkojakin on useampi.

    Kyllä sitä onkin ostanut kaikenmoista halpaketjujen vaatteita kaappiin lojumaan.. Nyt on otettava ainakin kuluvan vuoden aikana itseä niskasta kiinni ja käytettävä niitä mitä on ostanut :)

    Eikö ole hienoa huomata tavara määrän vähentymistä. Kuinka ihmiset on opetettu elämään niin kovassa tavara kylläisyydessä? Täälä ainakin yksi joka elää tavara ähkyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa on myös huomata, miten paljon helpompi on hengittää, kun tavara kodissa vähenee. Kuin vapautuisi niiden järjestelemisten ja pölyn keräämisen taakasta. Tosi pitkän ajan sinäkin olet ollut ostamatta mitään! Hienoa myös, että jaat kokemuksen siitä, ettei tavara ostamisen lopettamisen jälkeen lopu, vaan sillä määrällä voi hyvin elää vielä pitkälle. Kahden kokemus asiasta vakuuttaa ihmiset paremmin, kuin yhden kokemus :D Paljon tsemppiä loppu rutistukseen!

      Poista
  5. Hei! Aloitin heinäkuussa älä osta mitään-elon, ja se tuntuu... rummun pärinää... ei miltään! Kaikkea on kotona riittävästi, paljon, liikaa. Mikään ei kulu tai mene rikki, ja vaikka niin kävisikin, se ei tunnu tässä viisihenkisen perheen elämässä missään. Kaupoissa ei tule ostohimoja, itse asiassa lukemattomat ostamattomat tavarat vähän ällöttävät. Olen jälkikasvuni kanssa käynyt välillä kaupoilla ihan vaan katsomassa, mitä kaikkea sieltä ei osteta ;). Tuo on totta kun sanoit, että kotona täytyy myös raivata. Sitä täällä yritän aloitella... Toisaalta koitan ajatella myös, ettei sellaista kannata karsimisinnoissaan raivata pois, jota tarvitsee heti viikon/kuukauden päästä. Onnea sinulle loppurutistukseen:). Susa

    VastaaPoista
  6. Silläkin uhalla, että toistan itseäni. Kiitos, kiitos, kiitos tästä blogista!

    Minua kiinnostaa erityisen paljon se, että mikäs eteen silloin kun tulee tarve, ne käytännön ratkaisut siis. Voihan toki olla ilmankin, mutta ei aina, eikä välttämättä elämänlaadun kannalta mielekästä joka tilanteessa. Onkin ollut todella mielenkiintoista seurata, miten olet tilanteet ratkaissut (niistä sortseista tuli hienot!) Omalla kohdallani voin tunnustaa, että monesti turhaa kulutusta aiheuttaa ajanpuute. Esimerkiksi nyt lapsille tarvitsisi ostaa isompia ohuita lapasia, ja minulla olisi lankaakin, vaan kun ei ole aikaa neuloa!

    Onko teillä muilla lakkoilijoilla blogeja?

    Olet Heidi suureksi inspiraatioksi, vaikka oman elämäni realiteettien kanssa uskallakaan edes yrittää täyttä ostolakkoa. Itselleni ja kotiin ostan melko harvakseltaan, mutta lapsille tuntuu olevan tarpeellista ostaa vähän väliä jotain, kun koot muuttuvat "yön aikana" ja uusien taitojen opettelu tulee ajankohtaiseksi ja tuo mukanaan tavaratarpeita (esim. luistimet, pyörät, kypärät).

    -Maikki

    VastaaPoista
  7. Minä olen ollut nyt kuukauden ostolakossa ja pakko sanoa, että ei tunnu missään. En voi sanoa olevani pettynyt, mutta kyllä, kaipaan jotain haastetta, jotain "ongelmaa" ratkaistavaksi. Alun innostuksen jälkeen on vähän sellainen tällaistako tämä nyt on olo, vaikka olenkin erittäin tyytyväinen valitsemaani tiehen!

    Kuukauden aikana olen yrittänyt tehdä hamstrattuja keskeneräisiä projekteja pois. Olen raivannut kotia ja huomannut, että monta asiaa, minkä pelkäsin loppuvan ensimmäisenä, varasto on suurempi kuin uskalsin edes ajatella. Kynttilöitä (varastoituna useampaan eri paikkaan, nyt kaikki yhdessä ja samassa kaapissa), huulirasvoja (jokaisessa mahdollisessa kassissa ja laatikossa tuntuu olevan vähän käytetty huulirasva), serviettejä (en ole 1,5 vuoteen ostanut serviettejä, koska haluan siirtyä kokonaan kankaisiin, mutta silti niitä riittää pinoiksi asti yhä edelleen) kaikkia riittää vaikka seuraavalle sukupolvelle, kuten sanoit.

    Ennen tavaraähky tuli lähinnä kaupoissa ja kirppiksillä, nyt saman tunteen saa helposti kotonakin. Raivaaminen olisi helppoa, jos ei säästäisi mitään materiaalin takia ja veisi kaiken suoraan roskikseen, mutta haluan säästää vanhat napit, vetoketjut ja tarranauhat (vain esimerkkeinä) uudelleenkäyttöä varten enkä missään tapauksessa halua heittää käyttökelpoista tavaraa roskiin.

    Minä kirjoitan blogissani variksenvillat.blogspot.com 1.8.2018 alkaneesta ostolakostani (ja käsillä tekemisestä). Lukisin mielelläni myös muiden ÄOM -ihmisten ajatuksia.

    Heidi, olet mahtava esimerkki ja erinomainen inspiraation lähde! Jatketaan samaa rataa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli samanlainen olo alussa. Halusin haastetta ja oikein odotin, että koska pääsen kokeilamaan "tositoimissa" ostamattomuuden vaikeutta. Mutta ei sitä tullut. Minulle suurimpana haasteena on ajoittainen kaikkeen kyllästyminen, mutta se taitaa kuulua elämään ja onneksi tiedän sen menevän ohitse. Minullakin tulee kotona vieläkin vastaa tavaroita,jotka luulin jo loppuneen. Meikkejä, kynttilöitä ja pikku tavaraa on pilotettu pitkin kotia vuosien saatossa. Käyn lukemassa blogisi heti, kun saan pitsan valmiiksi ja kodin hiljaiseksi <3

      Poista
  8. Ihana tämä kollektiivinen huomio ettei tunnu miltään (: Ja komppaan ylläolevaa, way to go, ihan huippu olet! Puit sanoiksi sen, mistä itsellä on vasta orastava tajuaminen "sitoutuu elämään omistamansa rojun keskellä". Ostamattomuus on niin paljon helpompaa, kuin vaikka pohtia mitä tekee sen hieman kitsahtaneen ja hieman nyppyyntyneen hupparin kanssa, jolle ei edes vuoden vanhana oikein ole käyttöä (rehellinen virheostos vissiin). Meniskö se edes kierrossa tai sasisko siitä nyt toimivaa materiaalia, paitsi resorit, mutta mihinkään ole ommellut resoreita viiteentoista vuoteen... Siellä se sitten seisoo vaatekaapissa, kun ole mihinkään lopputulemaan tullut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tämä huomio on mahtava. Miten niin isona pitämänsä elämänmuutos vaikuttaa arkeen niin vähän? Ja miksi kulutamme niin paljon luonnonvaroja, rahaa ja aikaa ostamalla kaikkea mitä emme tarvitse? Ja olen kanssasi samaa mieltä, että paljon vaikeampaa kuin olla ostamatta on keksiä kotinsa tavaroille, virheostoksille tai oikeastaan mille tahansa uusiokäyttöä tai oikea kierrätyspaikka. Se on oikeasti hankalaa :D

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit