PÄIVÄ 243

Kahdeksan kuukautta ilman shampoota ja saippuaa. Miten se on vaikuttanut hiuksiini ja ihooni? 

Aloitin hiusten shampoottomuuden kertaheitolla. Facebook-ryhmissä monet kertovat siirtyneensä ensin palasaippuaan tai muihin kemikaalisesti kevyempiin tuotteisiin. Koska en voinut tietenkään ostaa vaihtoehtoisia tuotteita, jouduin heti käyttämään pelkästään vain vettä tai ruokakaapista löytyviä aineita. Ilman Facebook-ryhmän vinkkejä en olisi keksinyt pestä hiuksiani ruisjauhoilla, joka oli alun rähmäisyyden kannalta aivan välttämätöntä.


Tässä hiukset ovat ennen kampauksen laittoa. Oma väri. Kiharat teen silloin harvoin, kun tarvitsen vähän juhlavampaa ilmettä pötkylöillä, jotka pidän yön yli hiuksissa.



Ja olihan siirtymävaihe nyt jälkeenpäin ajateltuna aika pitkä. Hiukset tuntuivat aina vähän ankeilta ja likaisilta. Pitkään jouduin etsimään itselleni sopivaa vaihtoehtoa. Enää pesen hiukseni vain vedellä ja joskus ennen hyvin hyvin tärkeää päivää ruisjauhoilla.  Hiusten tuntuma on muuttunut. Ne ovat jäykemmät kuin ennen, eivätkä ole sellaisia lasimaisia ja lattanoita. Ensimmäistä kertaa elämässäni (lapsuuden jälkeen) minulla sellaiset hiukset, kun ne luonnostaan ovat. Ilman mitään kemikaaleja. En olisi ikinä elämässäni uskonut, että joskus teen tällaisen valinnan. Nyt en enää usko, että palaan takaisin ylimääräisiin kemikaaleihin. 


Tämä ei liity hiuksiin tai ihoon, mutta katsokaa nyt :D Olen haljeta ylpeydestä. Tein niistä farkuista kassin, joiden paikkaamisesta olen puhunut koko blogin ajan. Ehkä epätoivoinen harjoitteleminen alkaa pikkuhiljaa tuottaa tulosta. 

Iho tottui nopeammin saippuattomuuteen ja siihen, ettei sitä rasvata. Tokihan iho kuivuu talvella, mutta kasviöljyt toimivat oikein mainiosti. Se mikä on muuttunut eniten on se, että ennen niin raikkaat ja freessit pesuaineiden tuoksut ovat alkaneet tuntua nenääni vahvoilta ja raskailta. Myrkyiltä. Joskus mennessäni tyttäreni huoneeseen, tuntuu käsittämättömältä, että hän selviää huoneessa hengissä. 

On ollut ihmeellistä huomata miten montaa ainetta ja tuotetta olen orjallisesti käyttänyt vuosia ja taas vuosia, tarvitsematta niistä ainuttakaan, vaikka ne ovat tuntuneet nimenomaan elintärkeiltä. Aikamoisen onnistunut aivopesu. Olen jopa ollut aivan järkyttynyt, kun työkaverini joskus sanoi, ettei käytä dödöä ja kerroin, etten koskaan voisi olla ilman shampoota, dödöä ja ihorasvaa. Ja tässä sitä vaan ollaan. Mikä takinkääntäjä olenkaan.

-Heidi

Kommentit

  1. Moikka Heidi ja kiitokset valtavan mukavasta blogista! Pongasin eilen sattumalta FB:sta yhden tuoreen postauksesi ja yömyöhään lueskelin aikaisempiakin. Heti tässä inspiroiduin itsekin kehittämään arjen raivaus -projektia.
    Kuulostaa siltä, että hiuslaatusi on samanlainen kuin itselläni. Kiinnostaisi siitä hieman lisää kysellä: oletko koskaan pessyt shampoolla sittemmin (ja mitähän tapahtuisi jos pesisi)? Itselläni on lyhyehkö tukka, jota käyn kampaajalla leikkauttamassa 3kk:n välein; sinne en ilkeäisi millään mennä yhtään mähmäisellä tukalla (otan vain leikkauksen, niin tulee halvemmaksi -pesen juuri ennen sinne menoa itse siis). Jos käyt saunassa, niin vesipesuko riittää sitten (muistelen kampaajien sanoneen, että aina hikoamisen jälkeen olisi pestävä kunnolla...) Ja sitten mietin, että jos ruisjauholla pesee, niin minne sen huuhtelee? Luulisi, ettei putkistot tykkää ruisjauhoista...
    Olen lukenut näitä postauksia uusimmista vanhempiin. En huomannut, että olisit kertonut dödön toimivuudesta. Mitä siitä olit mieltä? Kokeilin kerran pelkkää kookosöljyä ja se oli jotenkin ikävä kokemus. Ärsyttävän öljyinen ja haisi kummalta.
    Kiitokset vielä projektistasi ja sen jakamisesta! Ehkä aloitan kohta sieltä alustapäin lukea, kun on vähän hassua pidemmän päälle lukea takaperin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei. En ole pessyt hiuksia millään saippualla tai shampoolla sen jälkeen kuin aloitin projektin. Kerran alussa oli lähellä, kun tottumuksesta kaverilla saunoessa tartuin shampoopulloon tottumuksen johdattelemana. Aluksi hiukset olivat todellakin lähmäiset ja lisäksi puuttui se shampoiden ja muiden aineiden tuoksut, joten olo e ollut kauhean freesi. Mutta harjasin ahkerasti kaksi rivisellä täikammalla lähmäisyyttä irti ja pesin soodalla. Soodasta siirryin ruisjauhoihin ja laitoin muutaman ruokalusikallisen veteen turpoamaan ja pesin sillä kerran viikossa (en usko, että noin vähän määrä tukkii viemäriä). Nyt pesen vain vedellä ja jos jotain todella tärkeää tiedossa, niin ruisjauhoilla. Myös saunan jälkeen pelkällä vedellä. En tiedä kumpi on tottunut vallitseviin olosuhteisiin hiukset vai minä , mutta hiukset voi hyvin.
      Ehkä ennen kampaajaa pesisin hiukset soodalla tai ruisjauhoilla, jos haluaisin että tukka on putipuhdas.
      Itse en käyttänyt aluksi ollenkaan dödöä, joten minusta se toimii oikein hyvin nyt, kun muutaman kerran viikossa käytän sitä. Mies siirtyi suoraan kaupan dödöstä ja kaipaa kaupan dödön tuoksua, jota itsetehdyssä ei ole. Hieman hän on miettinyt tahraako dödö paidan kainalo-osiota vai ei? Itse en ole moista vaatteista huomannut, mutta tarkailemme tilannetta. Näin kuumalla dödö on ikävän löysää, mutta normaalilämpötiloissa kiinteää ja näin ollen voi annostella tarkemmin.
      Ja lue alustapäin, niin tulet uudestaan tähän kohtaan ja löydät tämän vastauksen :D ja kiitos tsempistä

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit