PÄIVÄ 147

Tämän viidennen kuukauden tarkoitus oli päästä tavaroista eroon. Olin ajatellut, että käyn tavaroita läpi, laitan niitä eteenpäin ja varaan jopa kirppispöydän. Ei tapahtunut. Koko kuukausi mennä viiletti ohitse ja voin ihan rehellisesti sanoa, ettei mun elämässäni helmikuuta ollutkaan. Oli maanantai, oli sekunnin hiihtoloma ja perjantai ja sitten maaliskuu jo kolkutteleekiin etuovella ja helmikuu livahtaa ulos kuin varkain. Minne se aika oikein katoaa?



Kuinkahan monta teflonpannua on perheessäni mennyt käytössä pilalle? Kuinka paljon niistä on ehtinyt irrota pinnoitteita ja myrkkyjä ruokaan, ennen kuin olen todennut, että nyt tämä ja tuo pannu ovat paistokiellossa? Vaikka valurautapannu painaa, niin elinkaari sillä varmasti on pidempi. Ja onhan se myrkyttömämpi.



Toissapäivänä kreisi-kokkaillessani (tarkoittaa luovuuspuuskaa, jonka lopputuloksena on usein grande katastrofi-ruoka :D Tähän liittyy usein ihana resepti, jonka aineista minulta puuttuu puolet ja en innostukseltani ja laiskuudeltani pääse kauppaan) huomasin, ettei teflonpannumme enää kestä yhtään kokkailua. Pinnoite oli niin pahana ja pannu naarmuinen. Vaikka olenkin aika suurpiirteinen näissä(kin) asioisssa, niin nyt kunto oli sellainen, että oli mietittävä mistä ja miten uusi pannu taloon.




Täällä tekin luette paistinpannujen pinnoitteista ja siitä, mitä fiiliksiä paistinpannun saaminen tuo mukanaan :D Pitäisikö olla huolissaan itsestäni vai teistä? Mutta näin tarjosin tuotteita vaihtoon. Muutama kuva, joissa vaihdettavia tuotteita. 



Olen tähän asti vaihtanut  niin, että olen laittanut tuotteen kirppisryhmään tai vaihtoryhmään ja kertonut perään mihin tavaraan kyseisen tuotteen vaihdan. Tällä kertaa tarvitsin itse tuotetta ja jouduin miettimään, mitä toinen voisi haluta tilalle. Ei ole helppoa miettiä itselle tuntemattoman ihmisen toiveita. Tärkeää on myös, että vaihdossa molemmille jää hyvä mieli. Tässä tapauksessa toivon sitä toiselle osapuolelle, sillä minä sain varmasti hyvän mielen. Pystyn jälleen paistamaan ja valmistamaan ruokaa (se sirkus kuin pysähtyy muutamaksi päiväksi, niin koko lapsiperheen arki heittää muutaman voltin). Lämmin kiitos vaihdosta! Pannu paistaa mahtavat porkkanapihvi ja painaa kuin synti :D



Nyt pitää vanhat pannut kierrättää. Ajattelin tehdä niistä jotain (ensimmäinen virhe, jos haluaa tyhjentää kotinsa tavarasta), vaikka varminta olisi etsiä oikea kierrästyslaatikko ja kiikuttaa ne välittömästi sinne. Muuten ne saattavat vuosienkin jälkeen kummitella kaapissa odottamassa sitä jotain.


Siinä kokkaillessa mietin vaihtamista. Olin riippuvainen toisista ihmisistä ja vähän tuuristakin. Löytyykö tarvitsemani tuote jonkun kaapin perältä ja löydänkö minä mitään mihin vaihto onnistuu? Vaihtamalla luopuu myös kontrollista ja vaatimuksista. En voi vertailla tuotteita tai miettiä optimiominaisuuksia, vaan iloitsen siitä, että saan jonkun paistamiseen soveltuvan  tuotteen. Se, että tuote on hyvä, lisäsi vain iloani. Kaikkein parasta vaihtamisessa on, että silloin tavaralla on tarina.  Paistinpannulla :D Millaiseksikohan kotini sisältöineen  muodostuu, kun itse valitsemani ja ostamani tuotteet pikkuhiljaa vaihtuvat sattuman kuljettamiin tavaroihin?

-Heidi

Kommentit

  1. Hmm, minusta se ettei ole tavarariippuvainen ja nimenomaan niiden ulkonäöllisistä seikoista vaan käytettävyydestä, kertoo paljon siitä että osaa keskittyä elämän olennaisiin asioihin. Meilläkin on vino rivi erilaisia kahvikuppeja, osasta korvakin jo irti...kyllä niistä juoda voi jotain edelleenkin. Tai vaikka istuttaa siemeniä itämään jne.

    Se että aika vain huomaamatta kuluu, on ainakin minusta hyvä asia. Silloin on eniten siinä hetkessä. Hetkessä voi parhaiten elää tätä elämää, niin se vain on <3 Aikahan on keinotekoista, eikä sitä oikeasti ole. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Hyvää viikonloppua sinne myös <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit