PÄIVÄ 129

Pikkuhiljaa lähestyn projektin puoliväliä. Se tuntuu hurjalta, vaikka siihenkin on vielä tovi aikaa. Puoliväli, voin jo melkein koskettaa sitä.

Flunssan hoitoa. Olin kirjassa varausnumerolla miljoona. Joskus olisin luovuttanut ja mennyt suoraan kirjakauppaan :D Miten hyvää onkaan kärsimättömälle luonteelleni tehnyt se, etten saa kaikkia mielitekoja täyettyä heti.


Minulta on kysytty usein mikä on ollut vaikeinta projektissani?

Vaikeinta on ollut selittää se miten vähän ihminen tarvitsee. Etten oikeasti ole joutunut luopumaan mistään. Ihmisen tyytyväisyys ei ole oikeasti kiinni siitä mitä hän saa ja kuinka paljon hän voi kuluttaa, vaan siitä että arvostaa sitä mitä hänellä  jo on. Ja kuinka paljon meillä kaikilla olisi annettavaa ja jaettavaa muille. 

Jos jotain itselle vaikeinta pitäisi miettiä, niin varmasti ripsivärin käytön lopettaminen (joululahjaripsiväri on vain erikoistilaisuuksiin) ja shampoottomuus aluksi. Shampoon käytön lopettaminen vaatii aluksi kärsivällisyyttä ja pitää nähdä vaivaa löytääkseen itselle sopiva pesumuoto. Olen kokenut sen parissa lukuisia epätoivon hetkiä.

Tyytyväisyys tuntuu lisääntyvän sitä mukaan, kuin tavara ja kuluttaminen menettää merkitystään. Minusta se on ihmeellistä ja sen oivaltaminen on ollut minulle käänteentekevää.

Vaikeinta taitaa olla kuitenkin olla jo olemassa olevista tavaroista eroon pääseminen. Mitä pidemmälle projektini etenee, sen kiihkeämmin odotan hetkeä, jolloin minulla on enää vain ne tavarat, joita oikeasti tarvitsen. Eikä mitään muuta.


Olen alkanut pitää parempaa huolta tavaroistani, koska uusien saaminen ei ole itsestään selvää. Vähän tunnen kateutta noitakin kohtaan. Siinä ne ulkoilee kauniissa talvisäässä ja minä mätänen taudin kourissa sohvalla :(

Tavaran vähentäminen jatkuu hetki parantumisen jälkeen.
-Heidi

Kommentit

  1. Itse olen saman polun alkumetreillä ja odotan innolla miten polkuni kehittyy. Olen juuri havahtunut siihen, miten vähällä pärjää ja tälle vuodelle on tavoitteena olla ostamatta mitään (muuta kuin ruokaa ja lapsille jotain jos on pakko). Tavaroiden karsimista olen tehnyt hiljalleen. Raskasta sen sijaan se, jos jotain on ostettava tilalle (vaikkapa lapselle välttämätön vaate).

    Kaupoissa käynnistä on tullut ahdistava pakko, ja netti on ollut pelastus mm. hintavertailussa ja "helppoudessa". Jollekin netti onkin se suo, johon kuluttamattomuus hukkuu ja kerskakuluttaja pääsee valloilleen. Tämänkin yli olen jo päässyt.

    Tuulettumassa olevista vaatteistasi tulee mieleen omat merinovillavaatteeni ja muut villapaidat, joita pesen tosi harvoin �� eko(ego) kiittää.

    Minulle tämän polun alkuvaiheessa haastavinta on ollut saada muut perheenjäsenet (varsinkin lapset) mukaan muutokseen. Mutta kun kärsivällisyyttä ja kokemusta karttuu ja muutos näkyy myös konkreettisesti euroissa, niin se on aina helpompaa.

    Tosi kiva, että kaltaisistasi blogeista saa kannustusta! Toivottavasti flunssa on jo talttumassa ��

    VastaaPoista
  2. Huomenta. Itsekin olen tilaillut jossain elämänvaiheessa paljon netistä, lähinnä vaatteita. Luulen, että se liittyi vanhvasti aikaan, kun lapset oli pieniä ja oma-aika oli pieni hetki nettikaupoilla päiväuniaikaan. Silloin myös taisin ensimmäisen kerran havahtua siihen, että ostin paljon tylsyyteen ja miten pienistä virroista koti alkoi täyttyä. Se oli yllättävän vaikeaa lopettaa,kun oli tottunut klikkaamaa, jotkut tieteyt nettikaupat auki ja haaveilla, selailla ja toivoa, jotain upeaa tarjousta :D Tuosta ajasta on10v ja sen jälkeen olen vain kerran tai kaksi tilannut jotain netistä.

    Voin sanoa, ettei teinit ole tässä talossa yhtään innoissaan tai motivoituneita projektista. Päinvastoin. Mutta en välitä. Kaikki mitä teen on kuitenkin noloa.

    Ihanaa, että pakerrat saman asian. Tuu ihmeessä kertomaan kuulumisia ja ajatuksia! Tsemppiä <3

    VastaaPoista
  3. Blogisi on ollut hauskaa ja inspiroivaa luettavaa, käyn nykyään lähes joka päivä kurkkaamassa onko tullut uusia postauksia! :D Oma matkani kuluttamisen suhteen on ollut vaihtelevaa, välillä on ollut vuosia ettei ole tullut ostettua oikein mitään (opsikelu, työt ja harrastukset vei kaiken ajan ja kaupasta osti lähinnä ruokaa ja pakollisia juttuja :D). Nyt kuitenkin olen paljon kotona sairasloman vuoksi ja olen huomannut, että ostoksilla/kirpputorilla käyminen on jonkinasteista tekemistä/aktiviteettia sen tilalle kun ei voi harrastaa liikuntaa/tehdä muita aktiivisia juttuja. Tämä on mielenkiintoinen huomio. Mikään superkuluttaja en ole edelleenkään, mutta varsinkin askartelu tms juttuja on tullut ostettua, että olisi kotona tekemistä. Olemme myös nyt muuttamassa poikaystävän kanssa yhteen ja meillä opsikelijoina se tilanne, että kaikkea tavaraa ei löydy valmiiksi. Joudunme siis ostamaan uusia asioita kuten perus ruokapöydän jne. Mahdollisimman paljon yritämme ostaa käytettyinä/saada sukulaisilta, mutta silti hankintoja täytyy tehdä. Ihan siis ei kuluttanisesta vapaa elämänvaihe ole nyt menossa. Siltikin houkuttaa ajatus sinun tyylisestä projektista, joka voisi koskea esim vaatteita/kosmetiikkaa :D Johonkin postaukseeis jo taisinkin kommentoida, etten ole VIELÄ valmis luopumaan jostai tuotteista kuten shampoo tai dödö, mutta yritän etsiä mahdollisimman ekologisen vaihtoehdon ja mahdollisesti myös kokeilla ilman jos rohkaistun! Jännittävää :)

    VastaaPoista
  4. Huomenta. Ihana elämänvaihe teillä edessä ja paljon onnea tulevan yhteisen kodin sisustamiseen. Koska tunnutte niin samanhenkisiltä, niin uskon, että jaksatte nähdä vaivaa ja etsiä sisustustavarat käytettynä <3 Eikä siinä mitään ole, ja joskus ei vaan jaksa tai ehdi ja ostaa osan uutenakin.

    Tiedän tuon tuntee, että vähän kyllästyneenä ja tylsystyneenä tulee osteltua. Ja minkä tyhjiönkin ostamisen lopettaminen voi jättää :D Ihan hullua. Itselläni lankaa tosiaan ainakin vuodeksi, jos ei tarvitse tehdä mitään yksiväristä isompaa neuletta. Harrastuksiin on niin helppo ostella kaikkea pientä tylsyyteen, tarjouksen tullessa eteen tai loisto idean syttyessä ajatuksissa (vaikka sitä vuosisadan ideaa ei koskaan tekisikään ja jopa ostohetkällä alitajuisesti tietää sen).

    Se, että siirtyy ekologiseen vaihtoehtoon dödössä ja muista pesuaineissa on aivan riittävä. Ei tarvitse viedä kaikkea äärimäisyyksiin. Riittää, että suunta on luontoa mahdollisimman vähän kuormittava.
    Tsemppiä sairaslomalle ja yritä nauttia ajasta, jolloin ehdit askarrella ja kiertää kirppiksiä
    -Heidi

    VastaaPoista
  5. Muuten kiva kuva, mutta älä laita kirjaston kirjoja mahalleen. Ne hajoo...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on totta. Kuvaa varten laitoin, mutta olisihan se saattanut unohtuakin siihen pöydälle tuohon asentoon. Hyvä muistutus :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit