PÄIVÄ 97

Olen tehnyt vuoden verran vesikefiiristä juomaa, mutta kesällä edellinen siemen pääsi ikävä kyllä kupsahtamaan. Tämä uusi siemen olikin tehokas lisääntymään ja sitä riitti jaettavaksi. Toivottavasti jatkaa tehokasta lisääntymistään myös uusissa kodeissa ja sitä riittäisi heilläkin jaettavaksi eteenpäin. Vaihdoksi toivoin sukkaparia tai palasaippuaa. Sellaisia kuin yleensä on ihmisillä kotona tarpeettominakin ja ettei vaihto tulisi kalliiksi toiselle osapuolelle.

Tässä pullotettuna vesikefiirijuomaa. Yritin poistaa kuvankäsittelyllä kuvan reunassa olleet leivänmuruset, mutta katsokaa nyt millaiset taidot minulla on :D ei taitoja ollenkaan. Mutta jollain säälittävällä tasolla kuvasta tuli jopa taiteellinen. 

.

Tänään vaihdoin vesikefiirin sukkapariin. Pari sijasta sainkin monta paria sukkia. Lämmin kiitos vaihdosta, näillä pärjätään pitkälle kevääseen. Tämä oli vasta toinen vaihto koko projektin aikana. Jotenkin aina yhtä hämmastyttävää, miten vähän olen tarvinnut mitään ja miten pitkälle pärjääkään jo omistamallaan roinalla.

Eilen olin istumassa iltaa hyvän ystäväni luona.  Tarkoitus oli pyytää ystävää ottamaan kuvia minusta, jotta saisin kuvan miten shampoottomuus vaikuttaa hiuksiin ja kuvan siitä, millaisessa kunnossa pitkät hiukseni nyt ovat. Se unohtui kokonaan siinä saunoessa ja maailmaa parantaessa. Täytyy valjastaa tytär kuvaajaksi lähiaikoina (ennen kuukausirahan antamista tietenkin, jolloin teini on yleensä yhteistyökykyisimmillään). Yllättävän hyvin ja nopeasti iho ja hiukset ovat mukautuneet kemikaalittomaan elämään. Varmasti leuto talvikin osaltaan auttaa jokatalviseen kuivumiseen ja sähköisyyteen. Ainoa iloinen asia tässä talvessa.

Muutama päivä maagiseen 100. päivän rajapyykiin, josta on enää 265 päivää projektin loppuun. Eiköhän tuo aika riitä miettimään, mikä tulee olemaan ensimmäinen ostokseni. Vaikka vielä ei mielessä pyöri mitään, niin varmasti vuoden lopussa voi olla kädessä jo pitkä lista :D

-Heidi