Tammikuun yhteenveto

Tammikuu tuntui sujahtavan ohitse nopeasti kuin viikonloput kiireen keskellä. Yhtäkkiä onkin jo helmikuu ja aika tarkastella tammikuuta. Jaan tammikuun muutamaan osioon, joita on helpompi tarkastella tulevina kuukausina (ja vertailla, mikä sen mukavampaa). Kohta olen kehitellyt itselleni jonkin pistejärjestelmän ja exel-taulukon tekemään vertailua omasta elämästäni itselleni.

Mung-papu, kikherne ja linssit tekemässä tuloaan. Olen myös valmistanut uudistuvaa juomaa, hapatettua siemenjogurttia ja lainannut useamman idätyskirjan. Niin se kevät vaan saa liekin noidankin rintaan.

Ruokahävikki: Sehän heitti häränpyllyä koko sen viikon kun sairastin tosissani. Kaikki mikä kaapissa oli suunniteltu ruoaksi ja oli minun kokkauksen varassa, meni biojätteeseen ja korvaantui eineksillä. Seuraavalla viikolla aloin jo kokkailla ja hävikkikassikin tarttui mukaan. Tammikuussa pelastin 4 hävikkikassia. joista viimeisen tällä viikolla. Tämä viikko olikin kaapien tyhjennystä varten ja ruokalaskukin oli koko viikolta 10e. Kuiva-ainekaappi tosin pursuilee papuja, linssejä ja erilaisia jauhoja, joita on tarttunut mukaan milloin mistäkin. Varsinkin kun olen taas innostunut raakaruokailemaan, niin tuntuu ettei mikään, mitä ei voi idättää, liiku kaapista kohti suuta.

Vaakasuoraan silmille loskaa. On täällä joku toinenkin työmatkasekoilija ollut liikkeellä, kun on renkaan jäljet minun askeleitteni vieressä. Oikeasti karmeissa ilmoissa on oma viehätyksensä. Varsinkin, jos kulkee päivittäin samaa reittiä, niin sää ja luonto ovat ainoat muuttuvat tekijät. Koiranilman jälkeen tuntee itsensä voittajaksi.

Työmatkaliikunta: Lumettomuus etelässä on helpottanut työmatkaliikkumista. Olen alkanut haaveilemaan, ettei nastarenkaita tarvitsisi vaihtaa ollenkaan pyörään, vaan voisin mennä posottaa peruskumeilla koko talven. Välillä on kyllä ollut märkää ja loskassa laahustaminen kehän varrella ei aina ole sitä autuasta omaa aikaa, josta aina haaveilen puhuessani työmatkaliikunnasta. Sairastelu vähensi liikunnan määrää rajusti. Oikeasti meni kolme viikkoa ennen kuin pystyin varaamaan spinningtunnin tai edes harkita lenkille lähtöä. Yksi viikkokin meni kokonaan julkisten varassa, kunto kesti juuri töissä käymisen, mutta ei pyöräilyä sateessa. Huomenna jumpppaan<3

Say no more. Se on kaikkea muuta kuin aerodynaaminen ja muodikas. Toivottavasta olemme ystäviä vuosikymmeniä ja koemme monta väsynyttä kilometriä hyttysten laulaessa meille hoosiannaa. Nähköön se monet väsymyskiukut, monia onnen hetkiä kun päämäärä näkyy horisontissa ja pitäköön se tavarani järjestyksessä ja kuivina. 

Ostamattomuus: Ostettu tuote. Käytetty rinkka. Minun vanhassa rinkassa alkaa olla vikoja ja on muutenkin liian pieni ja ehkä turhan heppoinen. Ostin sen joskus, kun mieheni kanssa aloittelimme lämmittelemmän vanhaa harrastustani ja käydä metsällä yön yli retkillä ja vaeltamassa. Halusin rinkan, joka kestäisi lopun ikäni ja jota voisi korjailla. Se ei saisi pitää sisällään pinnoitteita, joista irtoaa mikromuovia tai myrkkyjä. Eikä sen rakenne saa olla niin monimutkainen, ettei sitä voi korjata tai ymmärtää (tämä siksi, etten aina ihan oivaltanut mikä suuri ihme uusien rinkkojen uusissa muotoiluissa ja innovaatioissa on). Lisäksi se piti ostaa käytettynä. Rinkaksi valikoitui Savotta 906 perusrinkka, joka todellakin näyttää siltä kuin olisin suurempikin erämies. Tällä rinkalla yritetään kulkea sitten loppuiän vaellukset. Ihan jännittää ensimmäinen kokeiluyöpyminen ennen kesän pitkää vaellusta.

Somettomuus: Nyt voin sanoa, että olen vapaa. Edes kipeänä en kaivannut somen tuomaa viihdettä. En osaa kertoa kuinka usein sanon perhelleeni siitä miten kivaa on, että käyttää aikansa johonkin muuhun. Hetken kuukausittaisen some-päiväni aikana tuli sellainen olo, että en poistakaan sovellusta. Sitten huomasin kurottavani puhelinta joka välissä katsoakseni onko kuvistani tykätty, joten poistin illalla sovelluksen hyvillä mielin.

Kuvan molemmat kirjat ovat inspiroivia, mutta erityisesti  alalaidan Lempivaatteita -kirja on ihana. Inspiroiva ja kivaa selailtavaa. Ihan tunsin miten tekemisen iloa tarttui sormiini sivuja käännellessä. Voisin vaikka vannoa, että kuvan suklaat ovat rekvisiittaa köhöm..

Muuta: Tammikuussa aloitin Helmetin lukuhaasteen ja olen jo lukenut neljä kirjaa aiheeseen liittyen. Laitan ne "luetut kirjat" -kohtaan ja laitan niihin jonkin tähtimerkin, niin erottuvat joukosta. Kirjaan muutenkin listaan vain romaanit ja tietokirjat, joissa teksti on pääosassa. Oikeasti minulla on aina 10-20 käsityö-, ruoka- ja luontokirjaa selailtavana ja inspiroimassa. Tällä hetkellä kaavakirjoja ja kaavoitukseen liittyvää luettavaa on 10kpl, idätys- ja versotuskirjoja 2kpl, ruokakirjoja 3kpl ja muita käsityö- ja harrastekirjoja 3kpl.

Sain valmiiksi neuletakin ja rakastan sitä. 

Vaihtosivun kautta sain kirjepaperia ja postikortteja. Lapasillekin löytyi koti. Ja kirjoitin kirjeitä ihmisille, joita ajattelen ja halusin yllättää. Se oli oikein mukavaa. Lisää kirjeitä suunnitteilla.

Olen laihtunut 2,5kg tällä viikolla (tiedän, että se ei ole rasvaa, vaan nesteitä, mutta älkää pilatko onneani) ja kuvan raakasuklaat tuskin edesauttavat projektiani.

Postipaketti tehty ruskeasta paperipussista ja painettu kukkanen. Pussi on tätä ennen parina jouluna toiminut joululahjapussina..

Helmikuulle tavoitteita: Edelleen raakaruokaa pääosin. Työmatkaliikuntaveturi saa toivottavasti puuskuttaa rauhassa eteenpäin. Vaatetuspuolella olisi tavoitteena ommella housut ja pusero (siksi kasa kaavalehtiä ja kirjoja pitkin asuntoa). 

Helmikuu,oi helmikuu, ole aurinkoinen.

-Heidi