Vuosi 2: Elokuu 3

Niinhän siinä kävi, että kun lupaa oikein ahkerasti kirjoittaa blogiin, niin kesäloma vie mukanaan ja ei saa itsestään irti mtään. Onneksi lomat on nyt ohitse ja arki alkaa jälleen. Oikein odotan, että saan ruokailut (ja talouden) jälleen ruotuun,  suunnitella ruokalistoja ja polkea työmatkoja. Arki on kuitenkin iihmisen parasta aikaa. Vaikka lomalla on mukavaa, niin arkena sitä on aikaansaavampi. Varmaankin siksi, että rutiinit pitävät ruodussa ja on pakko. Pakko on paras motivaattori, heti inspiraation jälkeen. 

Kesän jälkeen on hyvä käydä jälleen tavaroita läpi kotoaan ja laittaa kaikki pieneksi jäänyt, turha ja käyttämättä kaapeissa lojuneet tavarat kiertoon. Veljen vaimon kanssa eilen juteltiinkin siitä tavaran kirouksesta, että jostain sitä aina ilmestyy kotiin. Vaikka kuinka on ostamatta ja karsii, niin tavara hiipii nurkkiin. Ymmärrän hyvin miksi minimalismissa, zero waste-elämässä ja ekologisessa elämässä ensimmäinen ohje on selkeä: kieltäydy. Yksinkertainen ja selkeä ohje, joka on erittäin vaikea monella tapaa. Sisäinen hamstraaja alkaa heti kuiskimaan tekosyitä sille, miksi tarvitset jotain tarjottua ja muuten saatavilla olevaa tavaraa. Onneksi tavaran karsiminen muistuttaa jälleen tehokkaasti, etten tarvitse mtään ja vaientaa sisäisen hamsterini.



Ihana vegaaninen annos Tallinnassa F-hoonessa. Luin kuluvalla viikolla iltalehdestä uutisen, että laivamatka saastuttaa yhtä paljon ellei enemmänkin kuin lentäminen. Reissu oli silti ihana ja kävimme kirputoreilla ja kävelimme jalat rakkuloille. Lämmin sää mahdollsti kannella istumisen ja meri-ilmasta nauttimisen. Sinilevän määrä oli pysäyttävä ja koin syylliisyyttä.




Seuraavaksi aion taas suunnitella ruokalistoja, joiden käsittämättömän vaikutuksen arkeen, ruokahävikkiin ja talouteen huomaa vasta silloin kuin päästää kaiken retuperälle. Kuinka paljon hävikkiä syntyy, kun ostaa paljon ruokaa ja lapset päättävätkin lähteä kuka kavereiden mökille, kuka reissuun ja joku ei vaan syö kesällä kotona koskaan. Suunnitelmat muuttuvat nopeasti ja tulee ostettua paljon roskaavaa evästä, nopeita välipaloja ja roskaruokaa. Lomalla on laiskistavakin vaikutus. Ja se on hyvä, sillä kun on oiken kyllästynyt kaikkeen kesän epämääräiseen loikoiluun ja rutiinittomuuteen, tuntuu alkava syksy uudelta ja innostavalta.



Kokonaan vegaaninen kahvila B12 Talinnan rautatieaseman vieressä. Raakakakkua, joka ei ole ihan tällasen pullahiiren suurinta herkkua, mutta ihanaa kuitenkin. 


Parasta tulevassa syksyssä on, että kuopukseni jättää paljon kuskaamista ja tavaran roudaamista vaativan harrastuksensa. Tokihan itse harrastuksen lopettaminen on surullista, sillä siinä on niin paljon hyviä puolia, mutta harrastus on aina lapsen harrastus eikä vanhemman halulla ja järkeilyllä ole siihen paljoa sananvaltaa. Ihanan asiasta tekee se, että minulla on ollut auto vain harrastuskuskausta varten ja nyt voin luopua siitä. Tunnen samalla vapauttavaa riemua ja ehkä pientä pelonsekaista vapinaa sydänalassa, sillä asumme kuitenkin aika syrjässä ja välimatkat ja julkinen liikenne evät ole kaikken helpoimmat, vaikkakin helpommat kuin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lähimpään kauppaan on 2,5km ja töihin 6-15km riippuen työpisteestä, joten hyötyliikuntaa on luvassa.



Vierailu veljen perheen luona inspiroi ja sain patistusta blogin kirjoittamiseen. Heidän kasvimaan tuotoksia. Ruman kaunista.


Vihdoin alkaa olemaan pulaa jostain vaatteesta. Alusvaatteet kaipaavat päivittämistä. Olenko lomalla saanut aikaiseksi ompelemista? En. Olenko suunnitellut tuhannesti tekeväni asialle jotain? Kyllä. Onko minulla minkäälaista auktoriteettia itseäni kohtaan? Ei. 
Ehkä hölmöyksissäni ja saamattomuudessan odotan siihen hetkeen, kun työaamuna en löydä alushousuja enää yksiäkään koko talosta ja joudun lähtemään töihin ilman alushousuja tai ompelemaan kiireessä paniikki-itkun kanssa jotain kasaan. Silloin pakko ajaisi minut toimeen. Ehkä kuitenkin yritän löytää paremman motivaation ja etsin inspiraatiota.

-Heidi

Ystävän kanssa istuttiin iltaa ja puuhailtiin yrttisuolaa. Nokkonen, sisankärsämö, mäkimeirani, lipstikka ja ruokasipuli. 





Kommentit

  1. Me asutaan ilman autoa ja välimatkat taittuu aika hyvin kävellen/junalla vaikka matkaa onkin! :D Me ollaan testailtu vähän eri vaihtoehtoja jos muutkin saisi niistä vinkkiä! 1. polkupyörä tai sähköpyörä on aika kiva 2. Kauppaan voi ottaa rinkan (30-60l) ja saa tuotua paljon mukana! 3. Tai sitten voi tilata kauppakassipalvelun joko niin, että tuodaan useammin pieniä määriä tai siten, että tilaa kotiin kaikki painavat/kuiva-ainetarvikkeet (esim kerran tai pari kuussa). 4. Vuokraa sähköauton (meidän kaupungilla huippupalvelu, maksaa 8e tunnilta). 5. Vuokraa jotain normiautoa/käyttää taksia tarvittaessa. Tulee jokatapauksessa halvemmaksi kun oman auton ylläpito jos ei joka päivä tarvitse autoa :) ainii ja extravaihtoehdo: kannattaa selvittää miten alueen eläkeläiset liikkuu ja lyöttäytyä mukaan! :D Monella paikkakunnalla joku naapuri tai kaupunki järkkää yhteiskyytejä kauppaan yms <3 Omien vanhempien asuinpaikassa pyörii "mummobussi", joka nappaa kaikki kyytiläiset mukaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan mahtavia vinkkejä autoilun lopettamista harkitseville. Kiitos näistä :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit