Vuosi 2: Huhtikuu 14

Luin artikkelin kahden naisen hiilijalanjäljistä. Nainen, jolla hiilijalanjälki oli yli 10 000 kertoi, ettei hän halua tehdä muutoksia nauttimaansa elämään ja toivookin vastuuta ympäristöasioista poliitikoilta ja yrityksiltä. Kuka on loppupeleissä vastuussa? Yksilön vastuulla ei voi olla koko maailman pelastaminen ja suurten linjausten tekeminen, mutta kyllä yksilölläkin on vastuunsa. Kenelläkään ei ole oikeutta tuhota maapalloa usean ihmisen edestä, vaikka miten rakastaisi matkustamista, uusia vaatteita ja elintuotteita. Yksilö päättää mitä tuotteita valitsee kaupasta, kuinka paljon kuluttaa, ketä äänestää, miten syö, mikä on hänelle tärkeää ja vaikka kuinka paljon enemmän. Se, että sanotaan ettei yksilö voi vaikuttaa, on mielestäni omaa haluttomuutta tehdä asialla mitään.

Ole luova ja ekolologinen työssäsi. Jokaisella työpaikalla voi tehdä asiat ekologisemmin. Kierrätä, sammuta valoja, kävele portaita, polje työmatkat, keksi uusiokäyttöä, vähennä kulutusta, hyvitä lentomatkoja, kerätkää rahaa ympärisön suojeluun, valitse roskattomat eväät, hommaa biojäte, vältä ruokahävikkiä. Valitse yksi tai useampi. Tai ole valitsematta, kunhan tiedostat, että sinulla vaihtoehtoja. 

Kaikkea ei kukaan voi tehdä eikä sillä ole edes väliä. Riittää, että jokainen tekee parhaansa ja puntaroi valintojaan hieman. Minun on pakko lentää paljon, mutta onko jotain jota voisin tehdä ekologisemmin? Tai että tarvitsen autoa lasteni kuljettamiseen, mutta voinko tehdä henkilökohtaiset matkani ekologisemmin? Rakastan shoppailua, miten voisin toteuttaa itseäni ekologisemmin? Pienistä puroista syntyy joki, joka voi parhaimmillaan muuttaa koko maisemaa. Ennenkin on yksittäiset ihmiset keränneet samanhenkiset yhteen ja saaneet aikaan muutoksia. Esimerkkeinä naisten äänioikeus, työolojen paranemiset, äitiyspäiväraha jne., jotka eivät itsestään ole yhteiskuntaamme ilmestyneet.

Ovesta ulos lähteminen on välillä järkyttävän vaikeaa. Joskus sitä ei vaan saa itseään pyörän selkään, vaan valitsee julkiset tai auton. Ei se haittaa, jokainen kävelty tai pyöräilty matka on silti selkääntaputtamisen arvoinen. Ja se, ettei vaan jaksanut jonain aamuna, niin mitä siitä? Sellainen kuuluu elämään ja siitä kannata itseään ruoskia enempää. Huomenna on uusi päivä.

Jotenkin tärkeimmäksi yksilön ympäristöpohdintojen ja -tekojen kannalta koen sen, ettei asiasta ahdistu. Sinun ei tarvitse tehdä kaikkea, olla paras ja luopua kaikesta. Pienikin teko on hyvä alku. Jopa se, että hieman kriittisemmin katselet omaa elämäntapaasi ja elämänvalintojasi, on mahtavaa. Hyvä sinä. Sinun ei tarvitse tehdä mitään. Kunhan tiedät, että sinulla on siihen mahdollisuus. Sinulla on mahdollisuus valita. Tärkeintä on, ettei ympäristöasioista tule uusi lisärasite hektiseen elämääsi tai pelonsekainen ahdistus kaaottisessa arjessa. Taputa itseäsi selkään aina kun teet pienenkin ekologisen valinnan. Ja unohda kaikki se, mitä et tee. Hyvään keskittymällä pääset pidemmälle. Äläkä vähättele yksilön voimaa tai mahdollisuuksia, sillä siinä on muutoksen alku. Eikä ekologisempi elämä ole uhka mukavalle elämälle tai elintasolle, sillä sinulla on vapaus tehdä ekologisuudesta itsesi näköistä ja kokoista. Ole luova ja yllätä itsesi. Pystymme siihen kaikki.

Kultaköynnös viihtyy vanhassa wokkipannussa. Ole ekologinen ja luova kotona. Sen ei tarvitse olla tällaista puuhastelua ja askartelua tai kotikutoista. Se voi olla  merkkivaatteita lainattuna, uusi ekologinen kimppaauto, energiatehokas talo, puhdasta lähiruokaa polkupyörällä kotiovelle kuljetettuna jne. Tee ekologisesta elämästä omannäköistäsi. 

-Heidi

ps Ei tehdä ekologisuudesta kilpailua vaan mahdollisuus kaikille, jossa hyvä voi olla monella tapaa.

Ole itsellesi armollinen. Ylirasittunut tai ylihuolestunut zombiepöllö ei ole kovin aikaansaava, luova tai tehokas.