Vuosi 2: Joulukuu 18
Ensimmäisen kerran kesällä puhuin siitä, miten aloitan lahjojen valmistamisen hyvissä ajoin, jotta ehtisin tekemään joululahjat ja muut tarvittavat härpäkkeet itse, kierrätysmateriaaleista. Ajattelin askarrella joulukoristeita kuopuksen kanssa, panostaa paketoimiseen ja kirjoittaa jokaiselle jotain kivaa ja kaunista omatekoisen lahjan kylkeen. Tänä vuonna minulla piti olla aikaa. Ensimmäistä kertaa koko sinä aikana kuin olen ollut vanhempija järjestänyt jouluja perheelle. Yeah rigt! Tässä sitä ollaan puoli vuotta myöhemmin viikko ennen h-hetkeä täysin valmistautumaton. Miten se on mahdollista?
Joulu on muutenkin kulkenut elämässäni aallon lailla. Lapsuuden täpinöistä, nuoren aikuisen jouluihin, joissa joulun highligt, oli pakollisen vanhemmilla käymisen jälkeen päästä kavereiden kanssa juhlimaan tyhjään kaupunkiin. Lapsen syntymän myötä lähdettiin jälleen kohti uutta aallon harjaa, olihan jouluilla taas uudet jännittäjänsä, joille rakentaa joulumuistoja. Tänä jouluna huomaan jouluhypetysaallon kääntyneen jälleen kohti aikuista joulun viettoa (se ei tosin ole syy saamattomuuteeni, mutta vähentää huomattavasti paniikkia). Ehkä sekoan jälleen seuraavan kerran, kun alkaa jouluni isovanhempana :D
Lahjoiksi on toivottu jälleen rahaa. Kuka säästää reissuun, mopokorttiin tai uuteen pelikonsoliin. Menemme syömään vanhemmille, joten kotiin ei tarvitse mitään ihmeellistä. Mitä pienempi on hypetys joulun ympärillä, sen helpompi se on toteuttaa ekologisesti. Kaikenlaisia jouluja kokeneena voin sanoa, että joulufiilis on korvien välissä, ei koristeissa, ruoassa tai lahjojen määrässä. Itselle ainakin pahimpina pikkulapsi-jouluina oma joulufiilis alkoi vasta kun lahjat oli avattu, lapset nukkumassa ja itse sai hetken istua hiljaisuudessa lukemassa hyvää kirjaa.
Tällä puheella siis rauhoittelen itseäni, että mitä siitä, että kiireessä kaikki hienot suunnitelmat jäi tekemättä. Niinhän ne on jääneet joka vuosi. Kiire joulun alla on vakio, oli elämänvaihe mikä tahansa. Ja suurin paine joulusta on jokaisen omassa päässä. Siellä on mielikuva tavoite-/haavejoulusta, jota kohti jokainen joulun alla juoksee.
Viimeinen saippua ennen oma valmistamiani saippuoita. Tämän vaihdoin joskus viime keväänä johonkin. Pyykki tuoksuu nyt Dove-saippualta :D |
Ei siis mitään ekologisen joulun ohjeita. Ei vinkkejä hävikin vähentämiseen eikä todellakaan viime hetken lahjavinkkejä, kauniita paketteja tai ihanaa joulutunnelmaa. Sammuttakaamme valot, sytyttäkäämme kynttilät ja antakaa hämärän peittää pieni kaaos joka jäi siivoamatta. Tehkäämme parhaamme ja nauttikaamme jokainen joulusta omalla tavallamme. Onneksi kaikki joulut bilejouluista, erojouluista ja sukujouluista voi olla omalla tavallaan yhtä antoisia.
Taatelikakku kuuluu minun jouluvalmisteluihin ja tänä vuonna tein tällä ohjeella. Ensimmäinen onnistunut leipomus vähään aikaan. Harmi, että se katsoi parempiin suihin päivässä. |
Tästä postauksesta taisi tullakin itselleni vapautusjulistus kaikista jouluun liittyvistä velvoitteita, joten näillä puheilla toivotan joulurauhaa.
-Heidi
Kuulostaa todella hyvältä! <3 Superihanaa joulua sinne! - Halina
VastaaPoistaIhan kuin olisit minun tilanteestani kirjoittanut! Niin piti minullakin tänä vuonna olla aikaa ja kaikki hyvissä ajoin tehtynä, olinhan jo kesällä miettinyt joulua ensimmäisen kerran, vaan kuinkas kävikään. Neljä yötä jouluun, minulle se tarkoittaa yhtä tekemätöntä lahjaa per yö. Onneksi osa pienempiä ja onneksi ehdin päivälläkin tehdä jotain. Joulusiivous taitaa jäädä hyvin pintapuoliseksi tänäkin jouluna. Noudatan ohjettasi, antaa hämärän peittää kaikkia kaaos alleen. Aion myös polttaa kynttilöitä, katse saa keskittyä elävään tuleen kaiken tekemättömän sijaan.
VastaaPoistaNautinnollista, rentouttavaa joulua, ihan minkälaiseksi se muodotuukaan!!!
Hämärä peittää paljon alleen :D toivottavasti ensi vuonna osaamme molemmat aloittaa ajoissa ja järjestelmällisesti etenemme lahja asioiden valmistamisessa. Ja jos ensi vuosikin menee penkin alle niin mitä sitten? Tsempataan taas sitä seuraavana vuonna.
Poista