PÄIVÄ 232

Sunnuntaina aamulla keräsimme ylimääräisiä tavaroita ja saimme vihdoin aikaiseksi lähteä kirpputorille myymään niitä. Pakkasimme eväitä, viltit ja ja yatzin mukaan. Tunnelma oli, kuin kesäretkelle lähdössä. Ja sellainenhan se olikin. Ihana Kallion puiston kirpputori, jonne kuka vaan sai pystyttää oman myyntipisteensä mihin tahansa. Aurinko porotti ja ihmiset olivat kesäisen rentoja ja hyväntuulisia.

Myyntipaikan ollessa ilmainen, ei tule tarvetta myydä edes paikan hinnan verran. Voi olla vain sen aikaa, kun haluaa. 


Mielestäni kirpputoreillakin on vaikeaa päästä tavarasta eroon. Toki kaikki parhaat tavarat lähtevät uusille omistajille ensimmäisen 10min aikana. Sitten hiljenee. Jos tarkoituksena on päästä tavarasta eroon, eikä tehdä tiliä, niin seuraavat seikat helpottavat asiaa.

1) Tee "saa ottaa" -laatikko, jonne laitat kaiken sellaisen, jonka jo tiedät etukäteen olevan vaikea myydä. Ehjät, mutta hieman kuluneet lasten kengät, johdot, yksittäiset astiat, kenkien liukuesteet jne.

2) Myy halvalla. Laita lähtöhinnaksi valmiiksi matala summa ja anna tinkimiselle tilaa. Tärkeintä on, ettei roina tule takaisin kotiisi ja tavara saa jatkoaikaa elämälleen seuraavan omistajan käsissä.

3) Älä kiinny ja tunteile tavaroitasi. Itsekin huomasin, että saatoin nostaa yksittäisen tavaran ja miettiä, että josko sittenkin tarvitsen sitä (tai teen siitä jotain = silppuan sen). En tiedä miksi niin tapahtuu, onhan myynnissä todellakin vain ne tavarat, joita ei ole tarvinnut vuosiin. Älä anna myöskään sen, että tavara on joskus ollut kallis tai sillä on tunnearvoa, sekoittaa hinnoittelua. Sinulle se on tarpeeton ja tärkeintä on saada sille uusi omistaja.

4) Koska kaikkea ei voi saada myytyä, niin laita loput heti kiertoon tai laatikkoon odottamaan seuraavaa myyntikertaa, ettei roinat vahingossakaan pääse palaamaan kotiisi.


Sain neulotun kesäkassin valmiiksi. Termariin teetä ja eväät mukaan :D


Kuumuus pakotti meidät kolmen tunnin jälkeen lopettamaan ja palaamaan kotiin kokkailemaan alkavan viikon työeväitä. Ihanaa, pääsimme taas vähän lisää tavaroista eroon ja miten tyhjältä kotimme tuntui pienenkin roinahävikin jälkeen. Koko ajan pikkuisen helpompi hengittää.




Jotain jäi ruokahävikistä taas mieleen ja tein eväät kukkakaalin rippeistä, jotka yleensä olen heittänyt biojätteeseen. Herkkukeitto niistä syntyikin. Miksi ne on mieltänyt aina käyttökelvottomiksi osiksi?

 Jotenkin innostuin puuhastelemaan kaikkea myymättä jääneiden kenkien parissa (juuri kuin sanoin, että älä päästä sitä roinaa takaisin kotiisi :D). Pääkaupunkiseudulla kirjastoista voi lainata ompelukoneita kirjastokortilla. Laitoin sähköpostia Varaamoon, ja kysyin olisiko heillä konetta, jossa olisi nahkaneula tai muu nahan ompeluun sopiva kone. Kenkien varret nimittäin selkeästi haluavat olla seuraavan talven rukkaseni.

-Heidi

Ja tärkein meinasi unohtua. Vaihdoin viereisen myyntipöydän myyjän kanssa kaksi kirjaa ja puhelimen käsivarsikotelon aivan ihanaan kesähameeseen. Olen ihan in lööv. Pääsin kolmesta tavarasta eroon ja sain itselleni jotain omasta mielestäni ihanaa.

Kommentit

  1. Luin blogistasi jossakin toisaalla muutamia päiviä sitten ja luinkin kaikki postauksesi lävitse, hups! Aihepiiri on vain niin tavattoman mielenkiintoinen ja voisin lukea siitä jatkuvasti.

    En ole itse ollut missään ostolakossa, mutta tietoisuuteni näissä asioissa on alkanut kasvaa jo pari vuotta sitten. Aloitin karsimalla ja olen myynyt, lahjoittanut ja hävittänyt jonkin verran turhaa tavaraa. Olen kuitenkin entistä enemmän sitä mieltä, että esim. vaatteet olisi parempi käyttää loppuun asti kuin lähettää johonkin eteenpäin. Kyllä ihmettää, miten kauan vaatteet kestää! Haaveilen siitä, että näkisin vaatevaraston pienenevän luonnollisen kuluman kautta, mutta saa nähdä tapahtuuko sitä ikinä... :)

    Olet osoittanut muuten mahtavaa tekstiilien jatkohyödyntämistä. Jatkahan ompeluharjoittelua ja näytä meille nykyihmisille, miten tekstiiliä oikeasti käytetään loppuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei. Olen kanssasi samaa mieltä, että vaatteet tulee käyttää loppuun ennemmin kuin laittaa eteenpäin. Ainakaan niitä ei saisi lähettää jonkun toisen maan ongelmaksi. Järkyttävää nähdä länsimaiden lumppupinot siirrettynä köyhemmän maan hoidettavaksi. Samoin elektroniikka.
      Uskon kyllä, että vaatevarastosi pienenee vuosi vuodelta, olethan jo hyvässä vauhdissa asian suhteen.
      Ja kiitos erityisesti siitä, että näet ompeluissani potentiaalia muuhunkin, kuin mielipuoliseen silppuamiseen <3.

      Poista
    2. Anonyymi, kyllä sitä luonnollista kulumaa/poistumaakin tulee, kun vaatemäärä vähän vähenee. Mitä vähemmän vaatteita, sen enemmän käyttökertoja tulee yksittäiselle vaatteelle ja sen nopeammin vaate kuluu. Mutta jos lähtötilanne on tyyliin 20 t-paitaa ja käytät yhtä paitaa keskimäärin 1-2 kertaa kuussa niin kyllähän sitä kulumisen jälkeä joutuu vähän odottelemaan. Voithan kokeilla ottaa jonkun/jotkut vaatteen/vaatteet tehokäyttöön ;) Ja totta kai mitä parempi vaate on laadultaan niin sen kauemmin se kestää kovaakin käyttöä. Tämähän on tietysti hyvä asia, mutta jos hinku on kova saada vaatteita kulumaan loppuun niin siinä kohtaa se ei tietenkään naurata :D

      Poista
    3. Meneehän tuohon kulumaan tosiaan useampi vuosi :D Ehkä voisi nopeuttaa kulumaa ja jättää kymmenen itselle mieluisinta paitaa ja viedä loput kirppikselle tai laittaa muuten eteenpäin? Itsellä ainakin alkoi vähentäminen kotona juuri sillä tavoin, että jätin vain ne tavarat joista oikeasti pidin tai tarvitsin.

      Poista
  2. Hei, löysin juuri blogisi tänä aamuna - tosi kiinnostavaa asiaa!
    Mistä tuo kassin ohje on, vai oletko neulonut ihan omasta päästä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei. Oma sovellus. Virkkasin pohjan ja otin silmukat sopivankokoinen ympyrän reunoilta pyöröpuikoille. Joka toinen kierros *yksi oikein, langankierto ja kaksi yhteen*. Kun laukku sopivan korkuinen, niin jaoin silmukat puoliksi ja kavensin toisen puolen ensin (joka kierroksella molemmista päistä useamman silmukan, muistaakseni), kunnes jäljellä oli enää olkahihnan leveyden verran silmukoita. olkahihnan silmuilla neuloin halutun pituiseksi ja sitten yritin tehdä toisen samanlaiseksi. Päättely ja hihnan päiden silmukointi yhteen.
      Tästä on tullut kyllä lempparikassi rannalle, kun venyy ja joustaa joka suuntaan.
      Ja mukavaa, että löysit blogin :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit