PÄIVÄ 209

Vihdoin alkaa voimistua ja tuntuu, että on palautunut lopullisesti influenssaa edeltävään olotilaan. Jaksan taas olla kiinnostunut asioista ja olo tuntuu puuhakkaalta. Aamupalalla aloin suunnitella ensi viikon ruokalistaa. Ruokahävikin vähentämiseen ainoa tehokas tapa on suunnitelmallisuus. Ensin on pakko katsoa, mitä kaapeista löytyy. Näiden sairastelu- ja palautumisviikojen aikana olen käynyt kaupassa ilman suunnitelmaa ja se näkyy jääkaapissa ja kaapeissa. Vähän sitä sun tätä, mutta samalla ei yhtään mitään.

Jääkaapissa oli juureksia, kaalia, porkkanaa, kaurakermaa ja Keijua. Ruokakaapissa soijarouhetta ja makaroonia. Tällainen pätkäviikko on ihanan helppo. Lapsien ollessa viikonlopun poissa en kokkaa mitään :D

Sitten kehittelen listan, jossa jokaisesta päivästä siirtyy jotain seuraavaan, jolloin voi vähän helpottaa seuraavan päivän kokkaustaakkaa. Ostan aina salaatiksi kaalia, koska se ei ole pakattu muoviin, on edullista ja säilyy. Lisäksi liiasta raastesalaatista voi heittää lopun lämpimän ruuan sekaan (ainakin omiin eväsruokiin). Perusruoan lisäksi on sämpylöitä, kuopuksen toiveesta muroja, kauramaitoa ja hedelmiä.

Talomme takaa lähtee metsä, jonka alku on sotkettu kurjasti ja se näyttää surulliselta (pitää ottaa joskus hanskat ja pussi mukaan). Mutta pienen kävelyn jälkeen alkaa luonnonsuojelualue. Ihana kauppamatka, eikö? Tätä muutama kilometri ja vain pari sataa metriä asfalttia.

Mistä ruokahävikki koostuu? Ainakin omassa taloudessa se koostuu eniten siitä, että kaupasta kantaa enemmän ruokaa, kun vanhoja syödään pois. Tai ettei kiireessä huomaa, että kaikki on nahistumassa. Suunnitelma tuntuu tylsältä, mutta on tehokas. Tulevalle viikolle tarvitsen kaupasta vain perunoita ja soijanakkeja. Ehkä hedelmiä ja kauramaitoa lisää loppuviikosta. Tämän viikon kaappien tyhjennyksen jälkeen on kiva mennä kauppaan viikonloppuna uuden suunnitelman kanssa. 

Vaikka aina en jaksa suunnitella ja aina en varsinkaan pysy suunnitelmassa, niin sen käyttö on erittäin taloudellista, vähentää jatkuvaa miettimistä, että mitä tänään syödään, mitä pitikään ostaa ja mitä ihmettä siellä kotona olikaan. Lisäksi se vapauttaa päivittäiseltä kaupassa käynniltä. Harmi, että välillä sen käyttö jää vähemmälle :D Mutta nyt olen taas muka ruodussa.

-Heidi