PÄIVÄ 200


Kahden sadan juhlapäivää vietetään tänään :D Hurraa! Käsittämätöntä, miten nopeasti tähän päivään ollaankaan tultu.

 Eilen sipsipussilla ja ompelemalla 200-päivää juhlinut hönö. Tänään samat armottomat kemut jatkuvat :D Ihan seppele-flitteri piti kruunuksi napata juhlan kunniaksi. Hymyä ei irronnut, niin riehakasta menoa ei sentään sallita.

Mitä huomioita olen tänä aikana tehnyt?

- Tämä vie mukanaan. Mitä enemmän aikaa kuluu, sen kaukaisemmalta tuntuu palata takasin ostamisen ja ylikuluttamisen maailmaan.

-Ihminen tarvitsee todella vähän tavaraa elääkseen tavallista ja hyvää arkea.

-Tavarasta on vaikea päästä eroon.

-Iho ja hiukset eivät tarvitse mitään kemikaaleja pysyäkseen hyvänä. 

-Tavaran vaihtaminen on minulle vaikeampaa kuin yrittää valmistaa itse puuttuva tuote. Monelle se voi olla juuri toisinpäin.

-Ylikuluttamisen ajatus siirtyy koskemaan myös ruokaa ja roskia. 

-Minimalismi alkaa kuulostaa hyvältä pyrkimykseltä. Tosin tällä tavaramäärällä siihen on aikaa yksi elinikä.

-Enää ei pelota, että projektini keskeytyisi ja tiedän, että jatkuu se asettamani määräajan jälkeenkin. 


Kissa on tyytynyt sukkapetiinsä. Vähän tuollainen alistun-tähän-rakkaudesta-katse :D

Olen miettinyt, miksi vaihtaminen on ollut minulle vaikeaa. Se on minulla ihan viimeinen keino, vaikka aluksi ajattelin, että juuri se on projektin mukava lisäsuola. 
Ensinnäkin vaihtaminen on aika pienimuotoista ja haluamaansa tavaraa saattaa olla vaikea löytää. Toiseksi en tiedä, onko se kuluttamisen vähentämisen kannalta sen tehokkaampaa, että joku toinen ostaa tarvitsemani tavaran  kaupasta ja vaihtaa sen johonkin tarjoamaani tavaraan. Kolmanneksi haluan todella päästä kotini tavaroista eroon ja löytää jo olemassa olevalla roinalle uutta käyttötarkoitusta. Ehkä en vielä ole löytänyt sopivaa foorumia tähän vaihtamiseen.


Leggareihin tuli viikolla lahkeeseen reikä. Niinpä harjoittelin alushousujen ompelemista. Jotenkin tuli voittaja-fiilis, vaikka virheitä löytyykin. Ehkä sitkeä yrittäminen on alkanut tottamaan tulosta. Kaava täältä.


Vielä on yksi päivä aikaa ommella, sotkea ja herkutella ennen perheen kotiinpaluuta. Sisäinen possuni on päässyt aivan valloilleen ja koti on pommin jäljiltä. Kukaan ei ole katsomassa tai ottamassa elämisen mallia, joten miksi elää ihmisiksi? 




Huomenna pitää herätä aikaisin korjaamaan rankan perhevapaan jälkiä. Tässä tuunauspiste, olohuoneessa herkkupiste ja sängyssä valvon koko yön katsoen hömppää -piste. 

Mitä odotuksia minulla on seuraavaan sataan päivään? Jotenkin haluan keskittyä muovin ja muun roskan vähentämiseen ja yrittää vielä vähentää ruokahävikkiä. Ja tietenkin se sama tavoite kuin alussakin: Vähentää kotimme tavaramäärää.

Voittaja fiiliksillä
-Heidi

Kommentit

  1. Onnittelut! 200 päivää on todellakin juhlimisen arvoista.

    Ymmärrän hyvin oikean foorumin löytämisen vaikeuden. Itse "konmaritan" ja yritän paremmin siivoilla taloamme tässä kevään aikana. Olen suosiolla laittanut tarpeetonta kierrätykseen ja kysellyt facessa esim. lasten vaatteiden tarvetta. Ihmisille ei kelpaa mikä vaan ja todellisen avuntarvitsijat eivät ehkä ole juuri niissä foorumeissa mukana. Vaihtotalous on yllättävän vaikeaa. Kansalliseen siivouspäivään ajattelin osallistua.

    VastaaPoista
  2. Vaihtamisen ongelma on löytää kohtuullisen matkan sisältä henkilö, joka haluaa vaihtaa juuri sinun tarvitsemasi tavaran juuri sinun vaihtoon tarjoamaasi tavaraan. Kunnon pitäisi olla molemmissa tavaroissa hyvä. Toivon, että joku kehittäisi vaihtoon True Match-appin, johon syötetään tavara-profiili ja puhelin hälyttä, kun match on löytynyt :D Minäkin yritän myymään siivouspäivänä ja Kallion puistokirppikselle, joka oli viime kesänä suosikkini (tarpeeksi pieni ja joka viikonloppu).

    VastaaPoista
  3. Kuulun facessa annetaan ja vaihdetaan ryhmään, ja usein vaihdossa toivotaan kahvia, talouspaperia jne. Varmaan juuri syynä toi tavaran vaihtamisen vaikeus :) kuulun myös roskalava ryhmään, jossa olen lahjoittanut ilmaiseksi tavaraa. Yleensä kuitenkin tykkään lahjoittaa tavaraa mm. Lapsille ja nuorille (Hope ry) tai asunnotttomille (vva). Vanhoja lakanoita ja pyyhkeitä on mennyt viikin eläinsairaalaan yms. Tuntuu hassulta kun toisaalta tavaraa tursuaa joka paikasta ja sitä on liikaa, mutta sitten on taas vähävaraisia, joilla ei ole varaa kaikkeen tarvittavaan. esim
    Lahjoitimme hopelle juuri vanhojentanssimekon, koska monella nuorella ei ole varaa ostaa mekkoja, koska se on ns. "Extraa" eikä varsinaisesti katsota koulutarvikkeeksi. En tykkää ostaa leluja lapsille, mutta vähävaraisille lapsille olen ostanut niitäkin. Annoin kerran vähävaraisen perheen vauvalle ristiäislahjaksi asukokonaiauuden ja oli jotenkin riipaisevaa nähdä miten sitä pukua käytettiin aina kun näimme ja siihen asti kun se suinkin mahtui päälle. Nolotti, että olin harmitellut asun hintaa kun ostin sen kun ajattelin, että asu on vaan yksi miljoonasta jonka vauva saa. Kävi ilmi ettei saanut. Eli jotenkin on outoa kun osa ihmiaistä hukkuu tavaraan ja osalla on puutetta. Ruokaa ja muuta tavaraa menee roskiin eikä kohdennu niille jotka tarvitsisivat. Tori,fissä ja muualla myydään alle vuoden vanhoja sohvia ja huonekaluja pilkkahintaan, koska sisustus vaihtui/kyllästyttää. Jotenkin se on tosi uskomatonta :D toivotaan että kuluttaminen siirtyisi jatkossa palveluihin ja laadukkaisiin ja eettisesti/ekologisesti tuotettuihin tuotteisiin. Ja materiaalinen kulutus vähentyisi turhien hankintojen kohdalta. Ja toivoisi, että kaikilla olisi varaa ruokaan ja muuhun välttämättömään. itsekin kulutan mm ruokaa liian huolimattomasti ja syntyy hävikkiä. Nyt täytyy yrittää skarpata :D - Halina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että olet lahjoittanut lahjoja niitä tarvitseville. Lisää tällaista maailmaan <3

      Poista
  4. Jos haluaa vain lahjoittaa tavaroitaan pois, niin se vielä onnistuu jotenkin, mutta tuollainen tarkempi vaihtaminen on tosi paljon vaikeampaa. Ei se oikein tunnu sopivalta, että joku muu hakis mulle jotain kaupasta ja vaihtaisi sen, kun samalla vaivalla voisin sitten hakea sen itse. Kaipaisin just jotain sellasta helppoa kanavaa, missä vois ilmoittaa tyyliin "haluan vaihtaa kirjan vajaaseen shampooputeliin".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että jokin vaihtoapp kehitellään piakkoin. Mitä helpompaa kierrättäminen ja vaihtaminen on, sen suurempi joukko saattaa siirtyä kestävämmän kulutuksen pariin.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit