PÄIVÄ 166
Tänään töissä mietin, miten vaikeaa on päätellä mikä ympäristön kannalta paras ratkaisu. Kaikkea pitäisi miettiä niin monimutkaisen kautta. Ostaako riisiä pahvipaketissa, koska välttää muovia? Vaikka riisi tulee kaukaa ja makaroni Suomesta? Kumpi on ekologisempi, makaronin muovipussi vai riisin kartonkilaatikko? Ostaako kuitenkin ohraa pahvipaketissa, vaikka tietää, ettei se uppoa lapsiin ja jää syömättä?
 |
| Tuolista tuli vaaleampi. Nyt loppu maali saa kuivua purkkiin ja vien sen ongelmajätekeräykseen. Meillä ainakin kotona on paljon säilöttynä aikamoisia myrkkyjä aina auton öljyistä vanhoihin pesuaineisiin ja maaleihin. Tuoleissa käytetty Ikean maali on ostettu johonkin huonekaluun, jota meillä ei enää edes ole. |
Muovittomuudessa järkyttää pakkausmuovin määrä. Silti en näe kaikkea muovia pahana, vaan myös tarpeellisena ja erittäin ekologisenakin vaihtoehtona. En pysty, osaa tai jaksa jokaisen valinnan kohdalla miettiä tavaran tai pakkauksen kaikkia tuotantovaiheita ja niiden yhteiskuormituksia ja verrata tietoja johonkin toiseen tuotteeseen. Joutuisin viettämään lähikaupassa kokonaisen pävän ja tulisin ulos tyhjin käsin.
 |
| Olen irroittanut vaatteista mahdollisia käyttöosia. Vetoketjuja, nappeja ja narulukkoja. Ihan hirveä työ on saada materiaaleja talteen :D Ja tuo mielihyvää, kun miettii pelasteneensa niin paljon käyttökuntoista materiaalia. |
Onneksi kuluttamalla vähemmän ja luopumalla uuden ostamisesta tekee jo aika paljon oikeita valintoja. Mahdollisimman lähellä tuotettua ja vähäisillä pakkausmateriaaleilla. Ehkä joku päivä saamme kauppoihin elintarvikkeisiin (toivottavasti kaikkiin myynnissä oleviin tuotteisiin) vertailukelpoisia ympäristömerkintöjä. Silloin minäkin voisin yhdellä silmäyksellä päätellä, että kyllä tämän tuoteen ostaminen on kaikkein ympäristöystävällisintä ja tuon taas suorastaan ympäristörikos. Siihen asti joudumme luottamaan omaan järkeen ja mutu-tuntumaan. Toivottavasti ne toimii edes jotenkin onnistueesti.
 |
| Rakkaimmat ympäristörikokseni. Kotieläimet ja lapset :D Niiden hiilijalanjälkeä en edes laske, koska ne ovat korvaamattomia. Ehkä maapallomme kestää myös ne, jos emme ahnehtisi ja kuluttaisi niin paljon. |
Ehkä pitäisi tehdä kansalaisaloite yhdenmukaisten ympäristömerkkien toivossa. Ostamalla tämän olet käyttänyt näin ja näin ison osan päivittäisestä hiilijälänjäljestäsi. Lukeehan elintarvikkiessakin niin jo energian saannin osalta :D
-Heidi
Onpas ollut ikävä blogiasi! :D meillä on ollut muutto ja muuta hässäkkää, jonka vuoksi en ole ehtinyt lukea blogeja yhtään! Meidän muoviton maaliskuu oli tuhoon tuomittu jo 1.3 kun sulloimme jätesäkkeihin vaatteita ja muutossa tuli väkisin pakkaus ja siivous roskaa. Uusi kotimme oli jätetty järkyttävään kuntoon edellisten asukkaiden toimesta, joten käytimme asunnon puhdistamiseen varmaan vuoden edestä kemikaaleja ja söimme ensimmäisen viikon muoviiin pakattua einesruokaa kun uunia tai jääkaappia ei voinut käyttää :D noh, ehkä parrmpi onni ensi kuussa xD Nyt toivoisin, että saisin lajityelupisteen rakennetuksi. Se on jotenkin jäänyt kaiken tohinan keskellä ja ahdistaa suorastaan heittää kaikki sekäjätteeseen (paitsi kartonki). Meillä on tosi pieni keittiö ja vain 2 roskapönttöä. Olen jo miettinyt parvekkeelle lajittelusysteemiä mutta ennen kuin saan sen aikaiseksi, koen henkistä tuskaa jätteistä :D Ilmeisesti 90luvulla lajittelua ei ollut, koska keittiö on siltä ajalta?
VastaaPoistaToinen asia mitä olen pohtinut paljon uudessa asunnossa: kiva sisustus vs vanhat romut! Tuntuu pahalta laittaa huonekaluja kiertoon, vaikka ne ovatkin rumia ja epätoimivia. Itse kun olen teinistä asti kuljetellut samoja kivoja huonekaluja, en ole ymmärtänyt poikayatäväni tapaa ostaa rumia ja nopeita ratkaisuja, joita nyt yritän vaivalla kierrättää eteenpäin:D sekin on vaikeaa kun tuntuu ettei saa edes ilmaiseksi menemään missään. Nyt yritämme hankkia sellaisia huonekaluja jotka kestäisivät aikaa :D
Noniin anteeksi pitkä ja epälooginen avautuminen, mitta uskon että täällä blogissa ymmärretään ekologisen muuton (tai sen toteutumattomuuden) tuska :D
Ja itse postaukseen liittyen; minulla kotimaisuus ja tuottaja ratkaisee loppupeleissä enemmän valintojani ruokakaupassa kuin muovi. Ostan kaikki ilman muovia jos pystyn, mutta kotimaisuus menee kaikessa tuotannossa edelle sillä pidän sitä ekologisempana ratkaisuna kuin vaikka tuotteiden rahtaamisen toiselta puolelta maapalloa. Ja suomessa sekäjäte kuitenkin poltetaan usein energiaksi, joten muovi hävitetään edes jotenkin järkevästi :) pidän myös suomessa tuotettua ruokaa turvallisempana ja myrkyttömämpänä kuin ulkomailla tuotettua (tämä siksi, että sukulaiseni kiertää eu tiloja, joissa kasvatetaan viljaa, kasviksia ja hedelmiä ja on sanonut, että suomi ja pohjoismaat on tarkimpia säädöksistä ja myrkyistä). Eli ihan tällänen terveydellinenkin syy itsellä kun olen allergisoitunut monelle torjunta-aineelle ja en pysty syödä kaikkia ulkomaisia kasviksia/vihanneksia :)
Paljon onnea uuteen kotiin <3 Meilläkin on kulkeutunut kotiin väliaikaisratkaisuhuonekaluja, joiden kohtaloa mietityttää. Kunnostaa ja päivittää, vaiko Sortti-asemalle? Meillä lapset ovat kohdelleet omien huoneiden kalusteita niin, etteivät ne enää ainakaan uutta kotia näe.
PoistaKotimaisia tuotteita minäkin yritän kannattaa. Välillä sekin mietityttää että kumpi on loppupeleissä järkevämpää: Kasvattaako talvella tomaatteja kasvihuoneessa vai tuoda niitä maasta, jossa kelit on kohdillaan?
Tarvitsemme ehdottomasti hiilijalanjälki merkinnän, josta voisimme vertailla tuotteita ihan laskettuna faktana :) Näihinkin kysymyksiin saisimme edes suuntaa antavan vastauksen vilkaisulla. Se on varmaan vain mahdotonta toteuttaa.
Kivaa, että kävit taas pistäytymässä ja pohtimassa näitä asioita. Toivottavasti löydät paikan kierrätyspisteelle ja huonokin piste voittaa mun laiskan naisen kartonkikassin :D
-Heidi