PÄIVÄ 165

Tänään ei mikään mennyt oikein putkeen. Liekö maanantain kirous vaiko vain yleinen alavire kaikkeen? Iiiihan sama. Aamulla kävin jumpassa ja kehonhuollossa. Saunoin ja pulahdin avantoon monta kertaa. Silloin kaikki oli vielä aika kivasti.

Kotona kokkailut meni penkin alle. Sämpylöistä tuli outoja ja ruuasta enemmän sotkua, kuin ruokaa. Positiivista oli, että teinin palaute oli ihan jees, joka vastaa aikuisen ylistyslaulua. En ehtinyt ompelukoneelle ja kadotin keskeneräisen neulepuseron langat (ja en löydä niitä mistään), ulkojäät ovat sulanneet ja lapsella oli tylsää, joten piti leipoa ja syödä koko aamupäivän jumppa taivaan tuuliin. Pyykkikuorma ei pienene, ei vaikka kone laulaa koko päivän.

Otin ainakin sata kuvaa ja tämä suttu oli paras. Muoviton ruokailu jatkuu kaalilla (blääh) ja tomaatilla (plaah) :D Ostin kaupasta Keiju-margariinia, mutta muuten kaikki ostokset olivat muovittomia. 

Törmäsin eteisen kaapissa maalipurkkiin, jossa seisoi joku vanha Ikea huonekalumaalin jämä. Purkki kainaloon ja maalaamaan kaksi elämän ehtoopuolella olevaa mäntypuutuolia. Ei hyvä idea, kun on huoneremontti kesken ja kaikki tavarat on hujan hajan ja tilaa on vähän. Nyt suihkussa seisoo kaksi keskeneräistä tuolia, joita ei voi liikuttaa ja kaikki haluaisivat varmaan peseytyä tänään.

Toivottavasti saan huomenna pelastettua tämän päivän fiaskon ja tuolit pääsevät jatkamaan yhteiseloa kanssamme. Hyvät tuolithan ne ovat, vaikka rumat ovatkin. 

Ehkä jotkut päivät pitäisi vain nukkua yli. Tänään taisi olla sellainen. Kaikki on oikeasti ihan hyvin, mutta silti kaikki on vähän pielessä. 

Ihanaa maanantaita kaikille.

-Heidi